Albert Einsteinin peruskoulun keskiarvo suomalaisella asteikolla olisi 8,7

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä Albert oli hyvä sängyssä.

Hänen vaimonsahan oli fyysikko ja teki suurimman osan suhteellisuusteoriasta.

Kun he erosivat, he tekivät sopimuksen, jossa vaimo sai rahat ja Albert omiin nimiinsä suhteellisuusteorian.

Valehtelijat ovat psykopaatteja. Feministit ovat valehtelijoita. Feministit ovat psykopaatteja.

Kahdesta väärästä premissistä saa yllätys yllätys väärän konkluusion.

Albert Einstein keksi suhteellisuusteoriat. Jos väittää toisin, on valehtelija.

Ei tuo räpiköiminen auta, premissisi ovat silti päin honkia. Filosofia menee yli miesten ymmärryksen.

Koulumenestys mittaa enemmän kykyä (ja varsinkin halua) opetella ulkoa. Ymmärtäminen on paljon vaikeampaa. Se tapahtuu eri paikassa aivojakin. Perinteiset älykkyystestit mittaa enimmäkseen etulohkojen toimintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Albert Einstein ei ollut 10:n oppilas, mutta silti keksi suhteellisuusteoriat. 

 

 

Jotkut väittää, että vaimo keksi. 

Jos väittää jotain, niin olisi suotavaa, että esittää empiiristä evidenssiä väitteelleen.

Et ole tainnut kauheasti metodologian tunneilla viihtyä, kun tuollaisia hupsuttelet. Empiirinen tutkimus on mahdotonta, kun kyseessä ovat kauan sitten kuolleet ihmiset. Aineistolähtöisesti tätä täytyisi lähestyä jos jotenkin.

Aineistolähtöinen tutkimus on juuri sitä empiiristä evidenssiä, jota tällainen muutoin lattea ja asenteellinen väite tarvitsee tuekseen. Toki, mitään tällaista näyttöä ei ole olemassa. On Einsteinin kirjeenvaihtoa, josta tarkoitushakuisesti voi tehdä omiin ennakkoasenteisiin sopivia tulkintoja. Itse aineistossa, eli Einsteinin julkaistuissa teoksissa, eli tällaista voida päätellä.

mites kävi kotitalouden kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Albert Einstein ei ollut 10:n oppilas, mutta silti keksi suhteellisuusteoriat. 

 

Hän ei ollut päähänpänttäilyoppilas mutta osasi ajatella.

 

Juuri näin. Kympin tytöt pänttää hauki-on-kala tekniikalla, mutta eivät osaa ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys mittaa enemmän kykyä (ja varsinkin halua) opetella ulkoa. Ymmärtäminen on paljon vaikeampaa. Se tapahtuu eri paikassa aivojakin. Perinteiset älykkyystestit mittaa enimmäkseen etulohkojen toimintaa. 

 

Älykkyyden lajeja on monia: sosiaalinen, liikunnallinen, musikaalinen, matemaattinen, kielellinen ja niin edelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys mittaa enemmän kykyä (ja varsinkin halua) opetella ulkoa. Ymmärtäminen on paljon vaikeampaa. Se tapahtuu eri paikassa aivojakin. Perinteiset älykkyystestit mittaa enimmäkseen etulohkojen toimintaa. 

 

Älykkyyden lajeja on monia: sosiaalinen, liikunnallinen, musikaalinen, matemaattinen, kielellinen ja niin edelleen. 

 

Liikunnallinen älykkyys

Bitch please 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Albert Einstein ei ollut 10:n oppilas, mutta silti keksi suhteellisuusteoriat. 

 

Hän ei ollut päähänpänttäilyoppilas mutta osasi ajatella.

 

Juuri näin. Kympin tytöt pänttää hauki-on-kala tekniikalla, mutta eivät osaa ajatella.

Ymmärrät varmaan, että yleistäminen ei ole kovinkaan fiksua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Albert Einstein ei ollut 10:n oppilas, mutta silti keksi suhteellisuusteoriat. 

 

Hän ei ollut päähänpänttäilyoppilas mutta osasi ajatella.

 

Juuri näin. Kympin tytöt pänttää hauki-on-kala tekniikalla, mutta eivät osaa ajatella.

 

Toki toki. Viitosen keskiarvon Make on aina suuri ajattelija. Hän ei vain viitsinyt opiskella. Liian rahvaanomaista. 

Hullu näkee täysin turhaa vaivaa. Oma keskiarvo oli 8,8, jota toki painoi ei-lukuaineet alaspäin. Joka tapauksessa, ei sulkenut ovia minnekään.

kyynel

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys mittaa enemmän kykyä (ja varsinkin halua) opetella ulkoa. Ymmärtäminen on paljon vaikeampaa. Se tapahtuu eri paikassa aivojakin. Perinteiset älykkyystestit mittaa enimmäkseen etulohkojen toimintaa. 

 

Älykkyyden lajeja on monia: sosiaalinen, liikunnallinen, musikaalinen, matemaattinen, kielellinen ja niin edelleen. 

 

Psykologiatieteen piirissä älykkyyttä on tasan yhtä lajia: sitä, mitä mitataan älykkyysosamäärällä. Nämä muut (ja varsinkin ns tunneäly) eivät ole älykkyyttä, vaikka toki hienoja lahjakkuuden lajeja ovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Hullu näkee täysin turhaa vaivaa. Oma keskiarvo oli 8,8, jota toki painoi ei-lukuaineet alaspäin. Joka tapauksessa, ei sulkenut ovia minnekään.

Osa opiskelee mielenkiinnosta, silloin arvosanat tulevat melkein itsestään. Mielenkiinnosta opiskeleminen ei ole turhaa vaivaa. 

Aika kova, eikö se riitä, miksi aina täytyy olla joku kympin hikipinko, josta kuitenkaan myöhemmin ei tule oikein mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hullu näkee täysin turhaa vaivaa. Oma keskiarvo oli 8,8, jota toki painoi ei-lukuaineet alaspäin. Joka tapauksessa, ei sulkenut ovia minnekään.

 

Osa opiskelee mielenkiinnosta, silloin arvosanat tulevat melkein itsestään. Mielenkiinnosta opiskeleminen ei ole turhaa vaivaa. 

On poikkeuksellinen ihminen, jos kaikki kiinnostaa.

psykologia, älykkyyden lajit: 

Psykologiassa älykkyys ei ole vain yksi, kapea-alainen kyky (kuten perinteinen ÄO-testi antaa ymmärtää), vaan se koostuu useista erilaisista osa-alueista. Älykkyys määritellään usein kyvyksi oppia, soveltaa tietoa, ratkaista ongelmia ja ymmärtää abstrakteja asioita

. 

Tässä on katsaus keskeisiin älykkyyden lajeihin ja teorioihin:

1. Howard Gardnerin Moniälykkyysteoria (89 älyn lajia)

Psykologi Howard Gardner esitti, että ihmisillä on erilaisia, toisistaan riippumattomia älykkyyden lajeja. 

Kielellinen älykkyys (Verbal-linguistic): Kyky käyttää sanoja, kieltä, ymmärtää tekstiä ja tuottaa sitä.

Loogis-matemaattinen älykkyys (Logical-mathematical): Kyky loogiseen päättelyyn, ongelmanratkaisuun, numeroiden käsittelyyn ja tieteelliseen ajatteluun.

Avaruudellinen/Visuaalinen älykkyys (Visual-spatial): Kyky hahmottaa tilaa, kuvioita, muotoja ja visualisoida asioita (esim. arkkitehdit, taiteilijat).

Kielellis-kinesteettinen älykkyys (Bodily-kinesthetic): Kyky hallita kehoa, käsitellä esineitä ja käyttää fyysisiä taitoja (esim. urheilijat, tanssijat).

Musikaalinen älykkyys (Musical): Kyky tunnistaa, luoda ja arvostaa rytmejä, sävelkorkeuksia ja sävellyksiä.

Sosiaalinen/Interpersonaalinen älykkyys (Interpersonal): Kyky ymmärtää muita ihmisiä, heidän tunteitaan, aikeitaan ja motivoida heitä.

Intrapersonaalinen älykkyys (Intrapersonal): Kyky ymmärtää itseään, omia tunteitaan, motivaatioitaan ja vahvuuksiaan.

Luontoälykkyys (Naturalistic): Kyky tunnistaa ja luokitella luonnon ilmiöitä, kasveja ja eläimiä.

Eksistentiaalinen älykkyys (Existential): (Joskus yhdeksäntenä mainittu) Kyky pohtia syvällisiä kysymyksiä elämästä ja olemassaolosta. 

Nord Anglia Education +2

2. Kiteytynyt ja joustava älykkyys (Cattell-Horn-Carroll teoria)

Tämä on yksi laajimmin hyväksytyistä älykkyyden malleista. 

Wiley Online Library

Kiteytynyt älykkyys (Crystallized Intelligence, Gc): Kertynyt tieto, sanavarasto, yleistietämys ja kokemuksen kautta opittu päättelykyky. Se kehittyy usein iän myötä.

Joustava älykkyys (Fluid Intelligence, Gf): Kyky ratkaista uusia ongelmia, nähdä yhteyksiä ja hahmottaa kokonaisuuksia ilman aiempaa tietoa. Tämä älykkyyden laji on vahvimmillaan nuorena aikuisena. 

HENRY ry

3. Emotionaalinen älykkyys (EQ)

Tämä liittyy kykyyn tunnistaa, ymmärtää ja hallita omia tunteita sekä lukea muiden tunnetiloja. Sosiaalinen älykkyys on osa tätä kokonaisuutta. 

Elä Paremmin

4. Muut teoriat

Robert Sternbergin Triarkkinen älykkyysteoria: Jakaa älykkyyden kolmeen osaan: analyyttiseen (akateeminen), luovaan (ongelmanratkaisu) ja käytännölliseen (arkielämän taidot). 

Simply Psychology

Yhteenveto

Perinteiset älykkyystestit (ÄO) mittaavat useimmiten loogis-matemaattista ja kielellistä älykkyyttä. Gardnerin teoria puolestaan korostaa, että ihminen voi olla älykäs monella eri tavalla, esimerkiksi kehonhallinnassa tai ihmissuhdetaidoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys mittaa enemmän kykyä (ja varsinkin halua) opetella ulkoa. Ymmärtäminen on paljon vaikeampaa. Se tapahtuu eri paikassa aivojakin. Perinteiset älykkyystestit mittaa enimmäkseen etulohkojen toimintaa. 

 

Älykkyyden lajeja on monia: sosiaalinen, liikunnallinen, musikaalinen, matemaattinen, kielellinen ja niin edelleen. 

 

Psykologiatieteen piirissä älykkyyttä on tasan yhtä lajia: sitä, mitä mitataan älykkyysosamäärällä. Nämä muut (ja varsinkin ns tunneäly) eivät ole älykkyyttä, vaikka toki hienoja lahjakkuuden lajeja ovatkin.

Olet väärässä! Lue kommentti jäljempänä. 

Äly ilman viisautta valuu hukkaan, kuten monen neron elämäntarina todistaa. Einstein oli myös viisas.

Vierailija kirjoitti:

Äly ilman viisautta valuu hukkaan, kuten monen neron elämäntarina todistaa. Einstein oli myös viisas.

Monet lääkärit ovat käytännössä tyhmiä, sillä heillä ei ole maalaisjärkeä ja viisautta. Älyä voi olla. Sitäkään ei kaikilla. Päntänneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hullu näkee täysin turhaa vaivaa. Oma keskiarvo oli 8,8, jota toki painoi ei-lukuaineet alaspäin. Joka tapauksessa, ei sulkenut ovia minnekään.

 

Osa opiskelee mielenkiinnosta, silloin arvosanat tulevat melkein itsestään. Mielenkiinnosta opiskeleminen ei ole turhaa vaivaa. 

 

On poikkeuksellinen ihminen, jos kaikki kiinnostaa.

Osa nauttii mahdollisuudesta opiskella. Mahdollisuutta haastaa itseään mahdollisimman laajasti.