Suostuisitteko tällaiseen: miehenne olisi ollut yrittäjänä
viiitisen vuotta sellaisessa yrityksessä, joka ei tuota juurikaan voittoa. Käytännöllsesti katsoen elätän palkallani lastamme ja miestä. Mies ei kuulemma halua "paskahommiin" tms.
Kommentit (10)
Se on ihan tavallista, että ensimmäinen vuosi ei yrittäjänä tuota mitään, mutta tuo on jo liioittelua.
mutta jos 5v mennyt, niin tuskin koskaan lähtee nousuun.
Haluaisin kyllä että mieheni saisi tehdä sellaista työtä, jonka tekemisestä hän nauttii. Ehkä jonakin päivänä yritys alkaisikin sitten tuottaa tulosta. Ilman yrittäjiä emme kukaan pärjäisi ja arvostan yrittäjiä kovasti.
ja juttu lähtee lentoon vasta myöhemmin, mutta tässä tuskin siitä on kysymys, vai mitä?
Kai se on mukavampi turailla ja olla tekevinään, jos ei painetta tule mistään suunnasta. Sinun täytyy nostaa kissa pöydälle ja alkaa vaatia osallistumista perheen elätykseen.
eli tehdään aina vaan lisää lapsia, ettei tarvitse mennä töihin
Paljonko vaatii panostusta. Ja jos ajallista panostusta voi vähentää, niin saisi kyllä sitten mennä osa-aikaisiin "paskahommiin".
Tiedän yhden yrittäjän, joka ei elä työllään ja se on hänelle harrastus. Yritys elättää työntekijät kyllä. Yrittäjä itse elää tekemällä koulutustaan vastaavaa hommaa eli päivystää lääkärinä.
alkaako yritys tekemään tulosta vai ei. Jos ei kolmen vuoden jälkeen mitään tapahdu (tai varsinkaan viiden), niin vaatisin kyllä miestäni miettimään suunnitelmat perheen elatukseen konkreettisemmin eli painostaisin leipätyöhön.
Mieheni on myös yrittäjä. Ensimmäiset kaksi vuotta kituuteltiin tosi pienillä tuloilla, mulla meinasi mennä usko jo koko hommaan, mutta mies kertoi mulle missä mennään ja millä aikataululla rahaa mahdollisesti alkaa tulla. Kolmannen vuoden alkaessa yritys lähti toden teolla tuottamaan ja nyt se vasta hyvin tuottaakin. Eli yritys on miehelleni todellinen leipätyö. Kaikkien kituvuosien jälkeen on ihanaa pärjätä taloudellisesti hyvin.
niitä "paskahommia", uskoen silti unelmaansa ja tehden töitä sen eteen.
alkuun sitä joutuukin kituuttelemaan ja voi välillä usko mennäkin.
niitä "paskahommia", uskoen silti unelmaansa ja tehden töitä sen eteen.
muihin kuin "paskahommiin", luulisi ymmärtävän, että perheen rahat hupenee tuota menoa, huom. rakentavaa keskustelua ei syyttelyä.