Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 😍
Kommentit (15968)
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut vuoden ajan näitä keskusteluja.Hassuja ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin halunnut tutustua ja katsoa, millainen hän on. Ei kiinnosta mitkään kiiltokuvat vaan ihan ihmisestä olen ollut kiinnostunut.
Eikä miestä valita koon perusteella.
On sillä väliä.
Ei ei ja ei! Tärkeintä on mies kokonaisuudessaan. Eikä tästä sen enempää
Vierailija kirjoitti:
Häviää ajantaju sun seurassa. Siinä lähellä voisi olla pidempääkin ja useammin 🤗
Mulle on käynyt samoin. Normaalisti pysyn aikataulussa ja tiedostan koska pitää vaikkapa palata tauolta hommiin, mutta kaivatun kanssa on jo monta kertaa menty johonkin omaan madonreikään ja matkustettu tulevaisuuteen huomaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan elämäntilannekin vaikuttaa siihen, miten tunteet leimahtavat. Jos on uusi elämänvaihe tai vaikka ikäkriisi, niin ei siihen paljon tarvita. Joku viehättävä tyyppi tupsahtaa siihen sopivasti ja pistää systeemit sekaisin.
Usein tarvitaan myös vastakaikua.
Jos vastakaikua ei ole, tunteet viilenee kyllä.
Oletko tyytyväinen tähän tilanteeseen meidän välillä? Mitä voisin tehdä?
Älkää heti aamusta alkako nälviä. Kevät on kauneimmillaan. Lähtekää ulos ja jättäkää puhelin kotiin. Tauko täältä tekee hyvää.
Mä otan eväät mukaan ja meen tonne katselemaan, kun vesi virtaa joessa.
Viikon päästä palellaan taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuntemattomaan ihmiseen voi syntyä näin isot tunteet?
Just sen tuntemattomuuden takia. Häneen sinun on helppo istuttaa omat haavekuvitelmasi ja lietsoa niitä. Jos tuntisit, totuus paljastuisi ja tunteetkin laimenisi.
Lietsomisesta vastaa ihan toinen henkilö. Isot tunteet voivat syntyä ihan oikeaan ihmiseenkin, eivätkä ne haihdu. Mites sen selität?
Suuret tunteet tuntematonta kohtaan eivät perustu realistiseen tilanteeseen, eivätkä oikeastaan edes kohdistu siihen henkilöön. Hän on vain projektion apuväline.
Tällaisia hölisee ihmiset, jotka jostain syystä kuvittelevat muiden näkevän ja kuvittelevan heidät paremmassa valossa kuin ovatkaan. Onko se sitten jotain ison egon, mutta syvimmillään huonon itsetunnon yhdistelmää.
Tietenkin kaikki tykästyvät mielikuvaan, ja ihmisestä voi yhdessäolonkin loppuun asti paljastua uusia piirteitä, ei kukaan läpikotaisin tunne toista. SivustaTietenkin, mutta ensivaikutelma ja kiinnostuksen, lämpimien tunteiden herääminen on tärkeää.
Tietenkin, mutta miten tämä nyt liittyi tuohon projektioasiaan, johon itse vastasin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tyytyväinen tähän tilanteeseen meidän välillä? Mitä voisin tehdä?
En ole, voisit tipahtaa viereen vaikka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa vielä ihastuisi, edes yksipuolisesti. Saisi vielä tuntea elämän puraisun.
Ei sinuun ihastu kukaan, oot ruma.
Älkää välittäkö tästä, se kaipaa itsensä näköistä rumaa ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan elämäntilannekin vaikuttaa siihen, miten tunteet leimahtavat. Jos on uusi elämänvaihe tai vaikka ikäkriisi, niin ei siihen paljon tarvita. Joku viehättävä tyyppi tupsahtaa siihen sopivasti ja pistää systeemit sekaisin.
Usein tarvitaan myös vastakaikua.
Jos vastakaikua ei ole, tunteet viilenee kyllä.
Ei ole viilenneet.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan elämäntilannekin vaikuttaa siihen, miten tunteet leimahtavat. Jos on uusi elämänvaihe tai vaikka ikäkriisi, niin ei siihen paljon tarvita. Joku viehättävä tyyppi tupsahtaa siihen sopivasti ja pistää systeemit sekaisin.
Näin kävi minulle. Mulla oli silloin rankka vaihe elämässä. Pelkäsin menettäväni yhden läheisen, unet oli jääneet vähiin ja stressitasot oli katossa. Sitten, täysin odottamatta kaivattu astui eteen ja jotain tapahtui, jonka sulattelu vei aikansa.
Sain uutta energiaa ja suru muuttui iloksi. Huono puoli on, ettei hän ole lähtenyt mielestäni vieläkään ja täällä tulee yhä kirjoiteltua terveisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa vielä ihastuisi, edes yksipuolisesti. Saisi vielä tuntea elämän puraisun.
Ei sinuun ihastu kukaan, oot ruma.
Älkää välittäkö tästä, se kaipaa itsensä näköistä rumaa ihmistä.
Perustrollausta mielenterveyspotilailta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tyytyväinen tähän tilanteeseen meidän välillä? Mitä voisin tehdä?
Kysytkö mieheltä vai naiselta?
Vierailija kirjoitti:
Oletko tyytyväinen tähän tilanteeseen meidän välillä? Mitä voisin tehdä?
Miksi et mieti siitä lähtökohdasta oletko itse tyytyväinen ja mitä itse haluat tehdä?
Oot ollut se ainoa syy. Nyt se on pois.
”Sahattu ovi johti poliisin kann - abis - viljelmälle”
No niin, täytyy heilläkin olla omat vesiviljelmänsä, haha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan moni mamma kaiket päivät ketjussa? Toivottavasti ei ole.
Minä oon ainakin usein töissä. Tänäänkin.
Aika monikin käy työmaalla joka taas on hyvä asia.
Ei sitä työmaalla tarvi käydä, että töissä on. Itse teen 100% etänä ja silloin kun mulle itselle sopii, myös vkl jos arkisin paljon muutakin elämää.
Ikimaailmassa en suostuisi lähitöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta mammoille. Päivän agenda on - mammat kuriin.
Mitens se on sujunu noin niinku omasta mielestä?
Ihan hyvin...
Mammat ASENTO!!! PYLLISTÄKÄÄ!!
Ja sitten raippaa.
Ootkohan sä ihan aikuinen ihminen? Ihan käsittämättömän tyhmät jutut sulla. Ei ihme ettei kukaan kiinnostu.
Kyllä tämä on mulle, minä se olen.