Lue keskustelun säännöt.
Työn aiheuttama ahdistus
18.02.2026 |
Minä olen tehnyt nyt muutaman kuukauden määräaikaista pestiä, joka ei suoraan vastaa koulutustani, mutta olin aloittaessani hyvin motivoitunut. Valitettavasti tämä on kääntynyt siihen, että olenkin ollut työstä hyvin stressaantunut ja jopa ahdistunut.
Vihdoin päätin, että tarvitsen tähän tukea ja haen apua työterveydestä. Kävikin niin, että minua ei ole saatu työterveyden listoille eli en saa sieltä varattua aikaa hoitajalle. Esihenkilö sanoi yrittävänsä korjata sen, mutta sillä aikaa en tiedä mitä teen.
En ole esihenkilölle suoraan kertonut, että ahdistaa. Olen nyt ollut töistä pois lasten sairauksien vuoksi ja olisin halunnut päästä hoitajalle puhumaan ennen töihin paluuta, koska en koe itseäni työkuntoiseksi.
Pitääkö minun vain tsempata itseni töihin? Hakea apua julkisesta terveydenhuollossa? Vai vain kertoa esihenkilölle, että ahdistaa ja en ole tulossa töihin. Työahdistuksen/-uupumuksen myöntäminen itselle tuntuu hyvin vaikealta ja luovuttamisesta. Että onko minussa vain joku ongelma ja pitääkö tässä vain ryhdistäytyä.
Kommentit (11)
Minusta tuntuu, että olen päässyt siihen pisteeseen, että se ei ole mikään yksittäinen asia. Työasioiden miettiminen aiheuttaa levottoman ahdistuksen, enkä pysty kohdentamaan oikein ajatustani. Ajatus siellä olevista työtehtävistä ahdistaa. Paikan päällä asiakkaiden läheisyys tuntuu liialta ja ärsyttävältä. Pienikin lisäkuorma/haaste on saanut minut itkun partaalle ja ylipäätään olen ollut hyvin itkuherkkä jo pidempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että olen päässyt siihen pisteeseen, että se ei ole mikään yksittäinen asia. Työasioiden miettiminen aiheuttaa levottoman ahdistuksen, enkä pysty kohdentamaan oikein ajatustani. Ajatus siellä olevista työtehtävistä ahdistaa. Paikan päällä asiakkaiden läheisyys tuntuu liialta ja ärsyttävältä. Pienikin lisäkuorma/haaste on saanut minut itkun partaalle ja ylipäätään olen ollut hyvin itkuherkkä jo pidempään.
Kerro lisää. Onko työ siis täysin vastenmielistä sinulle?
Juuri tällä hetkellä on. Haluaisin joka solullani työstä eroon, mutta se tarkoittaisi karenssia ja tulottomia kuukausia kunnes löytäisin uuden työn. Olen siis määräaikaisuudessa, joka jatkuu vielä useamman kuukauden. Ja olen kyllä sinnitellyt ja yrittänyt asennoitua uudestaan ja ties mitä. Olen myös puhunut laveasti esihenkilölle, että työ on tuntunut rankalta. En mm. saanut mitään perehdytystä omaan työnkuvaani, mitä myös pahoiteltiin.
Taustalla siis varmaan uuden työnkuvan rankkuus, siitä uupuminen, sitä kautta väsyminen ja ahdistus ja nyt vain inhottaa kaikki työhön liittyvä.
Itse lähdin tyhjän päälle. En ole katunut. Määräaikaisuus voi toki olla ongelma.
Olet sote tai kasvatus/ opetustyössä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli juurisyy ahdistukseen on se, että et saanut perehdytystä työhön? Oletko tästä jutellut esimiehelle?
Olen täysin samassa tilanteessa kuin sinä ja jaksan tätä vain sen vuoksi kun tätä on jäljellä enää pari kuukautta ja sitten olen vapaa.
Voi olla juuri näin. Ja myös työssä on monta osa-aluetta, jotka eivät myöskään vain sovellu minulle ja ovat hyvin kuormittavia, kuten meteli, rauhallisen tilan puute etc.
Ja hyvä neuvo toki, että puhuisin esihenkilölle. Juuri nyt kaikki tuo tuntuu vain liialta ponnistelulta.
Kurjaa, että olet vastaavassa tilanteessa. Ja hyvä, jos sinusta tuo kaksi kuukautta tuntuu jo vapauttavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuo ole normaalia? Senkus vaan menet töihin. Ei ulina auta jos pitää rahat saada elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tällä hetkellä on. Haluaisin joka solullani työstä eroon, mutta se tarkoittaisi karenssia ja tulottomia kuukausia kunnes löytäisin uuden työn. Olen siis määräaikaisuudessa, joka jatkuu vielä useamman kuukauden. Ja olen kyllä sinnitellyt ja yrittänyt asennoitua uudestaan ja ties mitä. Olen myös puhunut laveasti esihenkilölle, että työ on tuntunut rankalta. En mm. saanut mitään perehdytystä omaan työnkuvaani, mitä myös pahoiteltiin.
Taustalla siis varmaan uuden työnkuvan rankkuus, siitä uupuminen, sitä kautta väsyminen ja ahdistus ja nyt vain inhottaa kaikki työhön liittyvä.
No tässä tilanteessa teet. niin että hajoat siellä töissä joku päivä (rupeat itkemään hysteerisesti asiakkaan tai työkaverin edessä jne eikä sun edes tarvitse esittää kun tämähän se totuus on) ja sitten sun esimies passittaa sut saikulle ja terapeutille. Sun sopparisi umpeutuu sillä välin kun olet saikulla. Ei tule karenssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkätyyppinen asia sinua ahdistaa? Ehkä se on sellainen josta voi puhua esihenkilön kanssa...