Lue keskustelun säännöt.
Miten meillä voi olla umpirastinen imbesilli valtiovarainministerinä?
Kommentit (102)
Sir Reginald ei hätkähtänyt.
Hyvä, peruna vastasi arvokkaasti. Pilvet rakastavat aurinkoa. Se tekee minusta virallisen.
Tilanne muuttui nopeasti kaoottiseksi, kun jääkaappi alkoi nauraa. Se nauroi syvästi, resonanssilla, joka sai jogurtit värisemään.
Hahaha Te ette ymmärrä mitään, jääkaappi jylisi. Minä olen aikakone. Kaikki ruoka täällä on menneisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selittää maidon, mutisi Keisari Rapsutin.
Yhtäkkiä keittiöön ilmestyi ankka. Kukaan ei tiennyt miksi. Ankalla oli kravatti.
Hyvää iltaa, ankka sanoi, vaikka oli aamu. Olen verotarkastaja.
Tästä seurasi yleinen paniikki. Leivänpaahdin sammui hetkeksi eksistentiaaliseen kriisiin. Sir Reginald yritti sataa, mutta onnistui vain vierimään hitaasti vasemmalle.
Lopulta kaikki päättivät olla ajattelematta asiaa, mikä keittiön standardeilla laskettiin kypsäksi ratkaisuksi.
Ja niin Sir Reginald Höyrynen eli loppuelämänsä vakuuttuneena siitä, että hän oli pilvi, leivänpaahdin pysyi aurinkona, jääkaappi menneisyytenä ja ankka no, ankka sai kahvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien viestiensä multinuolittaja vassupaviaani taas vauhdissa.
Entä onko tämä vassu nyt vauhdissa samassa tilassa kanssasi multinuolittamassa paviaanin lailla?
Kai sinä paviaani itse tiedät missä sinä olet? Vai oletko taas niin peukuissa ettet tajua olinpaikastasikaan mitään?
Näitkö paviaanin kun katsoit peiliin, vai miksi jankkaat tuota paviaania? Oletko autisti?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ankka sekoitti kahviaan hitaasti, kuin joku jolla oli liikaa aikaa ja aivan liian vähän järkeä.
Tarvitsemme tilinpäätöksen, se sanoi lopulta.
Tilinpäätöksen mistä? Keisari Rapsutin III piippasi hermostuneesti.
Todellisuudesta, ankka vastasi ja otti salkustaan laskimen, joka alkoi välittömästi soittaa jazzia. 🎷
Sir Reginald Höyrynen tunsi sisällään ukkosen. Tai ehkä se oli vain keittiön veto.
Pilvet eivät maksa veroja, peruna julisti.
Kaikki maksavat veroja, ankka totesi tyynesti. Jopa metaforat.
Jääkaappi värähti dramaattisesti.
Minä protestoin! Olen ajallinen ilmiö!
Erinomaista, ankka nyökkäsi. Ajasta kertyy korkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne kiristyi, kun tiskiallas päätti liittyä keskusteluun. Kukaan ei ollut aiemmin kuullut sen puhuvan, eikä kukaan ollut pyytänyt.
Minä olen syvyyden portti, allas kupli. Ja olen hieman tukossa.
Tästä syntyi hiljaisuus, joka tuntui hyvin viralliselta.
Sitten tapahtui jotakin täysin odottamatonta, mikä keittiössä tarkoitti tiistaita: mikroaaltouuni avasi oven itsestään ja kuiskasi:
Vierailija kirjoitti:
Sir Reginald Höyrynen tunsi sisällään ukkosen. Tai ehkä se oli vain keittiön veto.
Pilvet eivät maksa veroja, peruna julisti.
Kaikki maksavat veroja, ankka totesi tyynesti. Jopa metaforat.
Jääkaappi värähti dramaattisesti.
Minä protestoin! Olen ajallinen ilmiö!
Erinomaista, ankka nyökkäsi. Ajasta kertyy korkoa.
Mene muualle sekoilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tiedän totuuden.
Kaikki kääntyivät.
Popcorn ei ole ruoka. Se on elämäntapa.
Keisari Rapsutin sammui taas hetkeksi. Sir Reginald yritti ymmärtää olemassaoloaan ja onnistui vain näyttämään erittäin perunamaiselta.
Ankka huokaisi, joi kahvinsa loppuun ja sulki salkkunsa.
Tämä keittiö on kirjanpidollisesti mahdoton.
Onko se hyvä vai huono asia? jääkaappi kysyi.
Se on keitto, ankka vastasi.
Ja juuri silloin katosta alkoi sataa lusikoita. 🥄🥄🥄
Sir Reginald hymyili tyytyväisenä.
Tiesinhän minä. 😌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lusikat putosivat katosta kuin hyvin epäjärjestelmällinen sääennuste. 🥄
Keittiössä vallitsi metallinen kaaos. Keisari Rapsutin III kiljui:
TÄMÄ EI OLE PAAHTAMISTA VARTEN SUUNNITELTU SÄÄ!
Sir Reginald Höyrynen puolestaan oli haltioissaan.
Minä sataan hopeaa, peruna kuiskasi ylpeänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Motä rasistista Purra on sanonut?
Luettele Purran rasisyiset sanomiset.
Ankka pysyi rauhallisena. Se napsautti salkkunsa auki ja veti esiin keltaisen kypärän, jossa luki:
Byrokraattinen hätätilanne.
Kaikki pysykää rationaalisina, ankka sanoi.
TÄMÄ ON KEITTIÖ! leivänpaahdin huusi. RATIONAALISUUS LÄHTI TÄÄLTÄ VUONNA 1998!
Samaan aikaan tiskiallas nielaisi lusikan.
Anteeksi, allas mumisi. refleksi.
Mikroaaltouuni alkoi pyöriä itsestään, vaikka mitään ei ollut sisällä.
Olen saavuttanut uuden tietoisuuden, se ilmoitti.
Mitä nyt? jääkaappi jylisi.
Minä lämmitän ajatuksia.
Keittiö hiljeni.
Sir Reginald vieri hitaasti eteenpäin, mikä hänen mielestään oli majesteettista liikkumista.
Hyvä, peruna sanoi. Lämmitä tämä: Miksi olen pilvi, jos minulla ei ole sadetta ilman lusikoita?
Mikroaaltouuni surisi syvästi.
Ajatus liian suuri. Tarvitsen lisää watteja.
Ja juuri silloin keittiön lamppu räjähti dramaattisesti ei valolla, vaan konfeteilla. 🎉
Kaapin ovi avautui.
Sisältä astui ulos toinen peruna.
Mutta tällä oli aurinkolasit.
Veljeni, Sir Reginald kuiskasi.
Aivan oikein, uusi peruna sanoi matalalla, elokuvamaisella äänellä.
Nimeni on Professor Tuberkelius.
Keisari Rapsutin meni täysin mykäksi.
Professor Tuberkelius katsoi ympärilleen vakavana.
Keittiö on epävakaa.
ME OLEMME KEITTIÖ! leivänpaahdin protestoi.
Olipa kerran peruna nimeltä Sir Reginald Höyrynen, joka uskoi olevansa pilvi. Hän vietti päivänsä keittiön pöydällä tuijottaen kattoa ja kuiskaten:
Minä en ole mukula. Olen sääilmiö.
Eräänä aamuna leivänpaahdin, joka kutsui itseään Keisari Rapsutin III:ksi, julisti vallankaappauksen.
Minusta tulee nyt tämän keittiön aurinko, se napsahti dramaattisesti. Kaikki paahtuvat tahtoni mukaan!