Lue keskustelun säännöt.
Voi mitä mä oikein tekisin?
01.05.2007 |
Ollaan miehen kanssa oltu monta vuotta yhdessä ja monta lasta. Vuosien varrella on tullut miehen puolelta valehtelua/ kertomatta jättämistä, pettämistä, liikaa alkoholin käyttöä ym ym. Olen aina yrittänyt antaa anteeksi ja unohtaa mutta nyt ei enää jaksaisi. Kun harmittaa kaksi kuukautta sitten sattunut tapaus (mies kömpi vieraan naisen sängystä kotiin) niin saatan jotain siitä sanoa niin mies suuttuu silmittömästi. Viimeksi eilen illalla tuli riita jonka yhteydessä mies huusi et luuletko sä et mä edes haluan olla sun kanssa? Toisaalta usein sanoo rakastavansa ja sanoo et jos me erottais niin menis koti, mökki ja perhe yritys. Seksiä on enää kovin harvoin kun mies tulee sänkyyn vasta kun olen nukahtanut. Pitäisköhän mun mennä vaikka johonkin terapiaan? Kun tietäis mihin ottais yhteyttä. Kohta hajoo pää, itkettä usein mut itken salaa ettei kukaan huomaa ja sellainen päivä kun on menossa niin tietysti olen aika hiljainen johon mies huutaa et en ole koko päivänä puhunut ja olen kuulemma kun myrkkyä olisin juonut. En minä kiukuttele mut kun on surua niin tottakai sitä on hiljaisempi.
Kommentit (7)
Onhan noita tarjolla ollut mut aina olen osannut kieltäytyä. Jotenkin en ole halunnut enempää sekoittaa tilannetta. Luulin et kun minä käyttäydyn niin mies arvostaisi ja kunnostautuisi, ilmeisesti turha luulo. Nuorena olin tosi villi mut olen ollut tyytyväinen kun vähän järki alkaa päätä pakottaa. Eikö se avioliitto pitäs perustua luottamukseen? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi ei ole sinua ansainnut. Hän ei sinua oikeasti edes rakasta enää, miksi roikut tuossa ja satutat itseäsi??
Herää nainen!!
että rakastanko enää itsekkään häntä vai ollaanko tottumuksen vuoksi yhdessä. Nämä ainaiset petokset kyllä tuntuu syövän suhdetta. Lapset vielä aika pieniä, olen miettinyt et miten jaksan yksin? Tietääkö kukaan mihin voisi mennä juttelemaan näistä?
Voi että kuulostaa ikävältä tuo sun tilanne! Toivon sulle kovasti voimia lasten kanssa. Sä kuulostat ihan liian kiltiltä. Otat tommosta paskaa niskaan toiselta. Voi kamala! Seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksessa voi käydä juttelemassa. Siellä ei tuputeta mitään vaan aidosti kuunnellaan SINUA. Mulla on ainakin hyviä kokemuksia sieltä saamastani keskusteluavusta. Kannattaa kuitenkin yrittää. ARVOSTA ITSEÄSI! Ei kukaan saa nujertaa toista noin mitä sun miehesi sulle tekee.
Ainakin meidän kunnassa. Asun noin 90 000 ihmisen paikkakunnalla. Seurakunnissa on varmaan eroja mutta mulle on sattunut tosi ihania ihmisiä kohdalle. Kannattaa tilata aika ja käydä katsomassa. Sä kyllä varmasti aistit siinä tilanteessa, kun työntekijän kohtaat kuinka hän on läsnä ja mistä voit puhua. Tuon kertomasi perusteella voin kuvitella, että me taidetaan olla aika saman luonteisia ja sitten helposti juuri toisten ihmisten kynnysmattona. Meillä mukana ei ole ollut pettämistä ainakaan niin että olisi tullut esiin mutta huomiotta jättämistä ym. Mä todella toivon, että saat avun!
Väestöliiton sivuilla netissä on myös hyvää luettavaa. Osiosta pikkulasten vanhemmille löytyy asiaa parisuhteesta ym. Käy kurkkaamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä tosi vaikea kenellekkään puhua (ulos päin kaikki näyttää hyvältä). Alan ottaa asoista selvää. Kiitos.
rakastaja, petä miestäsi! Maista miltä nurmi maistuu ruohikon toisella puolella! Kokeile! Elä elämäsi kevät uudelleen! Se kannattaa, harkitse sitten vasta uudelleen! Älä ota elämää niin vakavasti!