Jos deittimies avautuu sinulle ennakkoon ja kertoo olevansa erityisherkkä. Onko sinulle turn-off vai arvostatko miehessä rehellisyyttä?

Naisena ajattelen, että kannattaa rakentaa identiteetti myös muun, ei vain sen erityisherkkyyden varaan. Sukupuolesta riippumatta. Olen itsekin ilmeisesti erityisherkkä. Ei se ole ketään haitannut. Ei ainakaan, jos en siitä joka välissä mainitse. Ja ymmärtäen itse, että maailma on rakennettu normi-ihmisille, jokaista jokaisen ominaisuutta ei voida aina ja kaikkialla erityishuomioida.

Arvostan rehellisyyttä, ja keskustelisin aiheesta enemmän. Olisi mielenkiintoista tietää, että miten tuo sitten käytännössä näkyy, miten se vaikuttaa häneen itseensä ja mitä mieltä hän itse siitä on.

Olisi hieman red flag jos erityisherkkyys on persoonallisuus eikä ominaisuus. 

Minulle deittimies paljasti, että eksä oli arvostellut häntä narsistiksi. Ja deittimies lisäsi, että oma eksänsä oli ainakin narsistisempi kuin hän. Tuli liikaa informaatiota ja yhdessä parin muun varoitusmerkin kanssa johti siihen, etten ollut kiinnostunut enää kuukauden yhteydenpidon jälkeen tapaamaan. Vaikka ex olisi ollut sarjamurhaaja, siitä ei puhuta kuin vasta useiden treffien jälkeen. Harmi kuinka moni pilaa mahdollisuutensa tällaisella.

Olen lukenut, että autismi ja erityisherkkyys olisivat jotenkin toistensa vastakohtia tai ainakin toisensa pois sulkevia ominaisuuksia. Eli ihminen ei voisi olla samaan aikaan autisti ja erityisherkkä.

Itse olen autisti ja keskivertoa herkempi. Mutta ilmeisesti ne erityisherkät ovat vielä huomattavasti minuakin herkempiä.

Jos miehen erityisherkkyys olisi sellaista lajia, että se pitäisi ottaa huomioon aina, kaikessa ja kaikkialla, voisi suhteemme loppua lyhyeen, kun en pystyisi vaistoamaan hänen mielenliikkeitään.

Mutta onneksi minulla on mies, jonka herkkyys on ihan normaalia tasoa, ja nolouskin kuuluu myös hänen vahvuuksiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli mies tai nainen niin toisia treffejä ei taitaisi tulla. On kokemusta näistä herkkiksistä joita alkaa ahdistamaan ja paniikkihäiriötä pukkaa lähes joka asiasta, se on suorastaan tuskastuttavaa kun haluan näyttää toiselle jotain ja tämä on heti "oih! En voi kattoo tota väriä kun pyörryn siitä!". Aaarghh.

No nyt meni kyllä ohi.

 

Niin mikä meni ohi? Että se on sietämätöntä kun erityisherkkien ihmeelliset fiksaatiot aiheuttaa heillä fyysistä oirehdintaa ja tästä johtuen heidän kanssa joutuu aina olla varoen? Eräskin saa paniikkihäiriötä kaikesta sydämeen ja vereen viittaavasta, ei kestä kuulla tykyttäviä ääniä tai nähdä mitään sydäntä muistuttavaa, hyvä kun punainen väri vielä joten kuten menee.

Sama mulla yhden kaverintapaisen kanssa, alkanut jo mielessään toteamaan että "niinpä vttu tietenkin" kun aina jossain asiassa joku asia aiheuttaa jotain aistiyliherkkyyksellistä ahdinkoa.