Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Vierailija
04.02.2026 |

Räväkät älkööt vaivautuko. Täällä ei saa ilkeillä. Liian pitkästyttäviä kommentteja ei olekaan täyttämään tätä ketjua.

 

Kaikki mukaan, ketkä ikäviin ketjuihin olette kyllästyneet

Kommentit (17313)

Vierailija
17221/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä sdp hankkii talouden rahat mahdollisena pääministeripuolueena kun ovet avataan maahantulijoille???

Jossain vaiheessa oli puhetta, ettei otettaisi keskusteluun uskonnollisia vakakaumuksia eikä puoluepolitiikkaa,  koska ne on riitaherkkiä aiheita. Kukaan ei voi tietenkään muita rajoittaa. Vaalien lähestyessä palstalle tulee kuitenkin paljon puoluepoliittisia avauksia, joten niistäkin pääsee keskustelemaan. On niitä nytkin ollut.

Minulla ne ainakin kuuluu päivän hymistelyyn, ei pelkästään asioilla käynti, pyykkäys ja ruoanlaitto niistä kun ei viitti koko ajan kertoa eikä lukeakaan. Mielestäni maailman asioista puhumisessa ei ole mitään pahaa.

Tätä juuri tarkoitin. Maailman tilasta ja politiikasta yleisellä tasolla, mutta ei puoluepolitiikkaa. Mutta toki sekin sopii, jos muut on sitä mieltä. Itse en sitä kirjoita, mutta muut voi tietenkin kirjoittaa. 

Kirjoitin kerran jostain yhteiskunnallisesta aiheesta ja syntyi vastausryöppy, ettei tänne haluta mitään "maailmanpolitiikan arkipäivää". En ole sitten kirjoitellut sitä, enkä oikeastaan paljon muustakaan, vaikka kirjallisuudesta, elokuvista tai matkoista. Aika suppeaa human interest -skaalaa olen vetänyt. Ei paljon mitään sisältöä viesteissäni. Pyykit, ruuanlaitot ja siivoukset ei innosta minuakaan.

Vierailija
17222/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lepopäivä. Valkean vaipan jo saanut on maa... täällä on lunta puussa ja maassa noin 10 cm. Tai no, tuuli kyllä tänään tiputtelee lumia puista maahan.

On kyllä totta niin, että nuo jouluvalot ihmisten kodeissa ja pihoilla lämmittävät mieltä, kun ajelee tuolla pimeydessä. Että on muitakin, joku on kotona. Taivaan valot sitten vielä, niin ei hätää kulkijalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
17223/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Odotin aamulla näkeväni lunta maassa kun tännekin vähän sitä lupailtiin. Eipä näy!

Pari astetta lämpimän puolella, pilvistä.

Jospa kohta tulisi lumipeite.

Pitkähköllä kävelyllä käytiin, kauniita valoja on pihoissa. Meillä ei ole mitään koristeita, valoja tai kanerva-asetelmia.

Kadun ankein piha- sen kilpailun taitaisimme voittaa.

Minä seuraan maailman tilannetta aika pessimistisin mielin.

Suurvaltojen johtajat pelaavat omia pelejään, viis muitten kärsimyksistä.

Menisivät itse etulinjaan sotimaan!

Vierailija
17224/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Minäkään  en oikein ymmärrä kilpailua vaikeuksilla ja menetyksillä. Mulla on ystäviä, kavereita ja muita tuttuja, joilla aika ajoin on elämässään kaikenlaista vastoinkäymistä, joista kertovat mulle. Ikinä koskaan en ole heille sanonut, että no mutta teillä on kuitenkin aina ollut katto pään päällä ettekä ole joutuneet nukkumaan öitänne yksin ja palellen puistonpenkillä. 

Ketjussa olet muutaman kerran tuonut nuo kokemukset esiin, joten kyllä lapsuuden/nuoruuden kohtelu jättää ihmiseen aika pysyvät jäljet. 

Tottakai ne jättää, mutta ei silti ole tarpeellista vertailla, kenellä on ollut kaikista vaikeinta. 

Monikaan asia ei ole tarpeen, mutta aina kaikki ei suju ihanteellisella tavalla. Nuo lapsuuden jäljet saattaa näkyä eri ihmisillä eri tavoin. Vaikka siinä, että niiden ylivoimaisuutta tuo esiin pitkään aikuisenakin. Ylivoimaisuus voi olla ihan aito kokemus, jonka yli ihminen ei ole päässyt. 

Voi olla vaikea itse tarkastella puolueettomasti omaa toimintaa. Silloin ei välttämättä huomaa ajatella, miltä asiat toisten silmin näyttävät. Myös silmiä on monenlaisia. Tunnistan itsessäni usein kärsimättömyyttä ja halua ratkaista asiat rivakasti. Siksi luin innokkaana viestejäsi, kun pistitte siskosi kanssa tuulemaan. Joku toinen saattoi nähdä viestit eri vinkkelistä. Me ihmiset ollaan niin eri muotista. Mikä tyyli sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Vertailu on hyödytöntä, mutta kaikki sitä eri asioissa tekee.

Olet varmasti ihan oikeassa. Mutta mä vähän ajattelin edellisessä niin, että jos joku ystäväni vaikka kertoisi mulle tulossa olevasta avioerostaan, niin en mä kysyisi siltä, jääkö nyt sitten  asunnottomaksi.  Jos kysyisin ja hän sanoisi, että ei jää, niin sanoisinko, että no eihän toi sitten ole mikään iso juttu, jos kerran on kuitenkin katto pään päällä? Ei ole  tarpeellista vertailla, kenellä on ollut rankinta tai mitätöidä toisen tunne. 

Onko tässä joku asia mitä en tajua vai miten asunnottomuus liittyy avioeroon?

Vierailija
17225/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Minäkään  en oikein ymmärrä kilpailua vaikeuksilla ja menetyksillä. Mulla on ystäviä, kavereita ja muita tuttuja, joilla aika ajoin on elämässään kaikenlaista vastoinkäymistä, joista kertovat mulle. Ikinä koskaan en ole heille sanonut, että no mutta teillä on kuitenkin aina ollut katto pään päällä ettekä ole joutuneet nukkumaan öitänne yksin ja palellen puistonpenkillä. 

Ketjussa olet muutaman kerran tuonut nuo kokemukset esiin, joten kyllä lapsuuden/nuoruuden kohtelu jättää ihmiseen aika pysyvät jäljet. 

Tottakai ne jättää, mutta ei silti ole tarpeellista vertailla, kenellä on ollut kaikista vaikeinta. 

Monikaan asia ei ole tarpeen, mutta aina kaikki ei suju ihanteellisella tavalla. Nuo lapsuuden jäljet saattaa näkyä eri ihmisillä eri tavoin. Vaikka siinä, että niiden ylivoimaisuutta tuo esiin pitkään aikuisenakin. Ylivoimaisuus voi olla ihan aito kokemus, jonka yli ihminen ei ole päässyt. 

Voi olla vaikea itse tarkastella puolueettomasti omaa toimintaa. Silloin ei välttämättä huomaa ajatella, miltä asiat toisten silmin näyttävät. Myös silmiä on monenlaisia. Tunnistan itsessäni usein kärsimättömyyttä ja halua ratkaista asiat rivakasti. Siksi luin innokkaana viestejäsi, kun pistitte siskosi kanssa tuulemaan. Joku toinen saattoi nähdä viestit eri vinkkelistä. Me ihmiset ollaan niin eri muotista. Mikä tyyli sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Vertailu on hyödytöntä, mutta kaikki sitä eri asioissa tekee.

Olet varmasti ihan oikeassa. Mutta mä vähän ajattelin edellisessä niin, että jos joku ystäväni vaikka kertoisi mulle tulossa olevasta avioerostaan, niin en mä kysyisi siltä, jääkö nyt sitten  asunnottomaksi.  Jos kysyisin ja hän sanoisi, että ei jää, niin sanoisinko, että no eihän toi sitten ole mikään iso juttu, jos kerran on kuitenkin katto pään päällä? Ei ole  tarpeellista vertailla, kenellä on ollut rankinta tai mitätöidä toisen tunne. 

Tässä ketjussa näkee pahempaakin kuin ongelmista kilpaileminen. Täällä törmää toisinaan jyrkkyyteen ja suvaitsemattomuuteen, ei kyetä ottamaan toisia huomioon tai hallitsemaan omia tunteita. Äärimilleen vietynä se on juuri toisten mielipiteiden mitätöimistä, vallanhimoa, haukkumista, nimittelyä ja riidan haastamista. Arvostellaan vieraita ihmisiä julkisessa ketjussa. Ei sekään tietenkään ole mitenkään tarpeellista eikä suotavaa. Kirjoittaja, joka nostaa esiin lapsuuden menetyksensä, ei käytä ala-arvoista kieltä eikä nimittele muita. Se on jo paljon se. Jotenkin käsittämätöntä, että ketun sääntöjen noudattaminen on joillekin niin vaikeaa.

Vierailija
17226/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lepopäivä. Valkean vaipan jo saanut on maa... täällä on lunta puussa ja maassa noin 10 cm. Tai no, tuuli kyllä tänään tiputtelee lumia puista maahan.

On kyllä totta niin, että nuo jouluvalot ihmisten kodeissa ja pihoilla lämmittävät mieltä, kun ajelee tuolla pimeydessä. Että on muitakin, joku on kotona. Taivaan valot sitten vielä, niin ei hätää kulkijalla.

Nätisti kirjoitettu. Taivaanvalot on paksun harmaan pilven takana, laitoin jo led-Tontun eteiseen, pikkuhiljaa lisäillään joulujuttuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
17227/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Minäkään  en oikein ymmärrä kilpailua vaikeuksilla ja menetyksillä. Mulla on ystäviä, kavereita ja muita tuttuja, joilla aika ajoin on elämässään kaikenlaista vastoinkäymistä, joista kertovat mulle. Ikinä koskaan en ole heille sanonut, että no mutta teillä on kuitenkin aina ollut katto pään päällä ettekä ole joutuneet nukkumaan öitänne yksin ja palellen puistonpenkillä. 

Ketjussa olet muutaman kerran tuonut nuo kokemukset esiin, joten kyllä lapsuuden/nuoruuden kohtelu jättää ihmiseen aika pysyvät jäljet. 

Tottakai ne jättää, mutta ei silti ole tarpeellista vertailla, kenellä on ollut kaikista vaikeinta. 

Monikaan asia ei ole tarpeen, mutta aina kaikki ei suju ihanteellisella tavalla. Nuo lapsuuden jäljet saattaa näkyä eri ihmisillä eri tavoin. Vaikka siinä, että niiden ylivoimaisuutta tuo esiin pitkään aikuisenakin. Ylivoimaisuus voi olla ihan aito kokemus, jonka yli ihminen ei ole päässyt. 

Voi olla vaikea itse tarkastella puolueettomasti omaa toimintaa. Silloin ei välttämättä huomaa ajatella, miltä asiat toisten silmin näyttävät. Myös silmiä on monenlaisia. Tunnistan itsessäni usein kärsimättömyyttä ja halua ratkaista asiat rivakasti. Siksi luin innokkaana viestejäsi, kun pistitte siskosi kanssa tuulemaan. Joku toinen saattoi nähdä viestit eri vinkkelistä. Me ihmiset ollaan niin eri muotista. Mikä tyyli sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Vertailu on hyödytöntä, mutta kaikki sitä eri asioissa tekee.

Olet varmasti ihan oikeassa. Mutta mä vähän ajattelin edellisessä niin, että jos joku ystäväni vaikka kertoisi mulle tulossa olevasta avioerostaan, niin en mä kysyisi siltä, jääkö nyt sitten  asunnottomaksi.  Jos kysyisin ja hän sanoisi, että ei jää, niin sanoisinko, että no eihän toi sitten ole mikään iso juttu, jos kerran on kuitenkin katto pään päällä? Ei ole  tarpeellista vertailla, kenellä on ollut rankinta tai mitätöidä toisen tunne. 

Tässä ketjussa näkee pahempaakin kuin ongelmista kilpaileminen. Täällä törmää toisinaan jyrkkyyteen ja suvaitsemattomuuteen, ei kyetä ottamaan toisia huomioon tai hallitsemaan omia tunteita. Äärimilleen vietynä se on juuri toisten mielipiteiden mitätöimistä, vallanhimoa, haukkumista, nimittelyä ja riidan haastamista. Arvostellaan vieraita ihmisiä julkisessa ketjussa. Ei sekään tietenkään ole mitenkään tarpeellista eikä suotavaa. Kirjoittaja, joka nostaa esiin lapsuuden menetyksensä, ei käytä ala-arvoista kieltä eikä nimittele muita. Se on jo paljon se. Jotenkin käsittämätöntä, että ketun sääntöjen noudattaminen on joillekin niin vaikeaa.

Olen eri, jolle vastasit, mutta viestisi saa minut kirjoittamaan sinulle, että tule sinäkin tunnelmoimaan ja kerro, mitä sinulle kuuluu tänä pimeänä vuodenaikana. Olisi kiva kuulla.

Vierailija
17228/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Minäkään  en oikein ymmärrä kilpailua vaikeuksilla ja menetyksillä. Mulla on ystäviä, kavereita ja muita tuttuja, joilla aika ajoin on elämässään kaikenlaista vastoinkäymistä, joista kertovat mulle. Ikinä koskaan en ole heille sanonut, että no mutta teillä on kuitenkin aina ollut katto pään päällä ettekä ole joutuneet nukkumaan öitänne yksin ja palellen puistonpenkillä. 

Ketjussa olet muutaman kerran tuonut nuo kokemukset esiin, joten kyllä lapsuuden/nuoruuden kohtelu jättää ihmiseen aika pysyvät jäljet. 

Tottakai ne jättää, mutta ei silti ole tarpeellista vertailla, kenellä on ollut kaikista vaikeinta. 

Monikaan asia ei ole tarpeen, mutta aina kaikki ei suju ihanteellisella tavalla. Nuo lapsuuden jäljet saattaa näkyä eri ihmisillä eri tavoin. Vaikka siinä, että niiden ylivoimaisuutta tuo esiin pitkään aikuisenakin. Ylivoimaisuus voi olla ihan aito kokemus, jonka yli ihminen ei ole päässyt. 

Voi olla vaikea itse tarkastella puolueettomasti omaa toimintaa. Silloin ei välttämättä huomaa ajatella, miltä asiat toisten silmin näyttävät. Myös silmiä on monenlaisia. Tunnistan itsessäni usein kärsimättömyyttä ja halua ratkaista asiat rivakasti. Siksi luin innokkaana viestejäsi, kun pistitte siskosi kanssa tuulemaan. Joku toinen saattoi nähdä viestit eri vinkkelistä. Me ihmiset ollaan niin eri muotista. Mikä tyyli sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Vertailu on hyödytöntä, mutta kaikki sitä eri asioissa tekee.

Olet varmasti ihan oikeassa. Mutta mä vähän ajattelin edellisessä niin, että jos joku ystäväni vaikka kertoisi mulle tulossa olevasta avioerostaan, niin en mä kysyisi siltä, jääkö nyt sitten  asunnottomaksi.  Jos kysyisin ja hän sanoisi, että ei jää, niin sanoisinko, että no eihän toi sitten ole mikään iso juttu, jos kerran on kuitenkin katto pään päällä? Ei ole  tarpeellista vertailla, kenellä on ollut rankinta tai mitätöidä toisen tunne. 

Onko tässä joku asia mitä en tajua vai miten asunnottomuus liittyy avioeroon?

Sivusta. Joku voi jäädä asunnottomaksi eron myötä ja tätä Lammas varmaan tarkoitti. Ei ole pitkää aikaa siitä, kun luin miehestä jonka puoliso jäi hänen omistamaansa asuntoon ja mies joutui muuttamaan muualle ja ei löytänyt nopeasti asuntoa ja oli jossain kavereiden nyrkissa pitkään ja oli välillä kadullakin. Ja tämä Suomessa. Usassa yms maissa puhumattakaan kehitysmaista moni joutuu kadulle autoon asumaan vuosiksi. Usalainen työssä käyvä nainen asui eron jälkeen vuosiakausia autossa parkkipaikalla ja moni muu. Tästä dokumentti, jonka katsoin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
17229/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Minäkään  en oikein ymmärrä kilpailua vaikeuksilla ja menetyksillä. Mulla on ystäviä, kavereita ja muita tuttuja, joilla aika ajoin on elämässään kaikenlaista vastoinkäymistä, joista kertovat mulle. Ikinä koskaan en ole heille sanonut, että no mutta teillä on kuitenkin aina ollut katto pään päällä ettekä ole joutuneet nukkumaan öitänne yksin ja palellen puistonpenkillä. 

Ketjussa olet muutaman kerran tuonut nuo kokemukset esiin, joten kyllä lapsuuden/nuoruuden kohtelu jättää ihmiseen aika pysyvät jäljet. 

Tottakai ne jättää, mutta ei silti ole tarpeellista vertailla, kenellä on ollut kaikista vaikeinta. 

Monikaan asia ei ole tarpeen, mutta aina kaikki ei suju ihanteellisella tavalla. Nuo lapsuuden jäljet saattaa näkyä eri ihmisillä eri tavoin. Vaikka siinä, että niiden ylivoimaisuutta tuo esiin pitkään aikuisenakin. Ylivoimaisuus voi olla ihan aito kokemus, jonka yli ihminen ei ole päässyt. 

Voi olla vaikea itse tarkastella puolueettomasti omaa toimintaa. Silloin ei välttämättä huomaa ajatella, miltä asiat toisten silmin näyttävät. Myös silmiä on monenlaisia. Tunnistan itsessäni usein kärsimättömyyttä ja halua ratkaista asiat rivakasti. Siksi luin innokkaana viestejäsi, kun pistitte siskosi kanssa tuulemaan. Joku toinen saattoi nähdä viestit eri vinkkelistä. Me ihmiset ollaan niin eri muotista. Mikä tyyli sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Vertailu on hyödytöntä, mutta kaikki sitä eri asioissa tekee.

Olet varmasti ihan oikeassa. Mutta mä vähän ajattelin edellisessä niin, että jos joku ystäväni vaikka kertoisi mulle tulossa olevasta avioerostaan, niin en mä kysyisi siltä, jääkö nyt sitten  asunnottomaksi.  Jos kysyisin ja hän sanoisi, että ei jää, niin sanoisinko, että no eihän toi sitten ole mikään iso juttu, jos kerran on kuitenkin katto pään päällä? Ei ole  tarpeellista vertailla, kenellä on ollut rankinta tai mitätöidä toisen tunne. 

Tässä ketjussa näkee pahempaakin kuin ongelmista kilpaileminen. Täällä törmää toisinaan jyrkkyyteen ja suvaitsemattomuuteen, ei kyetä ottamaan toisia huomioon tai hallitsemaan omia tunteita. Äärimilleen vietynä se on juuri toisten mielipiteiden mitätöimistä, vallanhimoa, haukkumista, nimittelyä ja riidan haastamista. Arvostellaan vieraita ihmisiä julkisessa ketjussa. Ei sekään tietenkään ole mitenkään tarpeellista eikä suotavaa. Kirjoittaja, joka nostaa esiin lapsuuden menetyksensä, ei käytä ala-arvoista kieltä eikä nimittele muita. Se on jo paljon se. Jotenkin käsittämätöntä, että ketun sääntöjen noudattaminen on joillekin niin vaikeaa.

Olen eri, jolle vastasit, mutta viestisi saa minut kirjoittamaan sinulle, että tule sinäkin tunnelmoimaan ja kerro, mitä sinulle kuuluu tänä pimeänä vuodenaikana. Olisi kiva kuulla.

Minäkin tunnelmoin ja hymistelen. Askartelin joulukortit valmiiksi, kirjoitin osoitteet.

Parvekkeella lyhdyt, sisällä kynttilät. Nautin hämäryydestä. Kuukauden päästä päivä jo pitenee.

Vierailija
17230/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Minäkään  en oikein ymmärrä kilpailua vaikeuksilla ja menetyksillä. Mulla on ystäviä, kavereita ja muita tuttuja, joilla aika ajoin on elämässään kaikenlaista vastoinkäymistä, joista kertovat mulle. Ikinä koskaan en ole heille sanonut, että no mutta teillä on kuitenkin aina ollut katto pään päällä ettekä ole joutuneet nukkumaan öitänne yksin ja palellen puistonpenkillä. 

Ketjussa olet muutaman kerran tuonut nuo kokemukset esiin, joten kyllä lapsuuden/nuoruuden kohtelu jättää ihmiseen aika pysyvät jäljet. 

Tottakai ne jättää, mutta ei silti ole tarpeellista vertailla, kenellä on ollut kaikista vaikeinta. 

Monikaan asia ei ole tarpeen, mutta aina kaikki ei suju ihanteellisella tavalla. Nuo lapsuuden jäljet saattaa näkyä eri ihmisillä eri tavoin. Vaikka siinä, että niiden ylivoimaisuutta tuo esiin pitkään aikuisenakin. Ylivoimaisuus voi olla ihan aito kokemus, jonka yli ihminen ei ole päässyt. 

Voi olla vaikea itse tarkastella puolueettomasti omaa toimintaa. Silloin ei välttämättä huomaa ajatella, miltä asiat toisten silmin näyttävät. Myös silmiä on monenlaisia. Tunnistan itsessäni usein kärsimättömyyttä ja halua ratkaista asiat rivakasti. Siksi luin innokkaana viestejäsi, kun pistitte siskosi kanssa tuulemaan. Joku toinen saattoi nähdä viestit eri vinkkelistä. Me ihmiset ollaan niin eri muotista. Mikä tyyli sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Vertailu on hyödytöntä, mutta kaikki sitä eri asioissa tekee.

Olet varmasti ihan oikeassa. Mutta mä vähän ajattelin edellisessä niin, että jos joku ystäväni vaikka kertoisi mulle tulossa olevasta avioerostaan, niin en mä kysyisi siltä, jääkö nyt sitten  asunnottomaksi.  Jos kysyisin ja hän sanoisi, että ei jää, niin sanoisinko, että no eihän toi sitten ole mikään iso juttu, jos kerran on kuitenkin katto pään päällä? Ei ole  tarpeellista vertailla, kenellä on ollut rankinta tai mitätöidä toisen tunne. 

Tässä ketjussa näkee pahempaakin kuin ongelmista kilpaileminen. Täällä törmää toisinaan jyrkkyyteen ja suvaitsemattomuuteen, ei kyetä ottamaan toisia huomioon tai hallitsemaan omia tunteita. Äärimilleen vietynä se on juuri toisten mielipiteiden mitätöimistä, vallanhimoa, haukkumista, nimittelyä ja riidan haastamista. Arvostellaan vieraita ihmisiä julkisessa ketjussa. Ei sekään tietenkään ole mitenkään tarpeellista eikä suotavaa. Kirjoittaja, joka nostaa esiin lapsuuden menetyksensä, ei käytä ala-arvoista kieltä eikä nimittele muita. Se on jo paljon se. Jotenkin käsittämätöntä, että ketun sääntöjen noudattaminen on joillekin niin vaikeaa.

Olen eri, jolle vastasit, mutta viestisi saa minut kirjoittamaan sinulle, että tule sinäkin tunnelmoimaan ja kerro, mitä sinulle kuuluu tänä pimeänä vuodenaikana. Olisi kiva kuulla.

Kiitos ehdotuksesta, mutta sori, mulla ei ole tapana tunnelmoida täällä,  muut voi tietenkin vapaasti niin tehdä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
17231/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisi kiva lukea lähestyvän joulun askareista.

Ootteko leiponut jo joulutorttuja, pipareita? Mikä on must? Mitä ilman ei joulu tule? Mikä on rakkain joululaulu?

Tämmöisiä hymistelyjä kaipaan.

Joku päivä tuli radiosta biisi: ...ostetaan joululahjat jollekin toiselle, en pitänyt sitä kuitenkaan oikeana joululauluna. Jännityksellä odotan milloin alkaa laulut soida.

Itselle rakkain on Sylvian joululaulu, tokana Taas kaikki kauniit muistot. Tykkään perinteisistä, uusista tosi koskettava on Heidi Pakarisen Tänä jouluna toivon aikaa ja Jarkko Aholan esittämät kaikki.

Vierailija
17232/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku kirjoitti, ettei häntä innosta "tavalliset" jutut. Ehkä sen innoittamana palaan vielä tuonne toisaalle. Silti minultakin alkaa jo vähitellen loppua tarinat sinne liittyen. Näin joku ehkä kiittää tästä jos on aiheeseen kyllästynyt. 

Jos kerron sitten E:n tarinaa. Hän sellainen persoonallinen ihminen, jolla myös pidemmät hiukset. Tykkäsi kuunnella paljon rock-musiikkia ja sellainen rohkea ihminen. Hänen huoneessaan kävi aina välillä tyyppi, joka tosi rumasti hänelle kirjoitti. Ihan kamalaa juttua. E vaan nauroi aina. Toki siellä oli helppoa nauraa, kun tyypille sanottiin hei, hei nopeasti. Ymmärrän sen. Silti muistan, kuinka hän aina totesi, että jaahas hänen "vihollisensa" on taas täällä. Se jäi mieleen. E olisi voinut olla joku oikea mallikin. Tosi kaunis. 

Silti se mitä piti myös E:stä kirjoittaa on se, että eräitä kertoja hänellä kädessään jälkiä. Silloin minä paljon mietin, että mitä ne ovat ja sitten mietin, että liittyi ehkä h**meisiin. Silloin muistan sen, että olisin halunnut kirjoittaa hänelle, että sinä et enää ikinä ja mikään hetki enää koskaan tee itsellesi niin. Olisin halunnut hänelle sen sanoa. 

Silti mitä minä voin. Kysyä häneltä asiasta? Olisi voinut todeta, että juu hän käyttää niitä tai valehdella, ettei käytä ja heittää minut sieltä pois saman tien. Tai hän olisi voinut ollakin esim muuten sairas ja saanut hoitoa tai otettu verikokeet yms eli muita syitä. Ja silloin minä olisin tavallaan "tuominnut" hänet, että hän käyttää, vaikka se ei olisi ollut totuus. 

Näin ihminen tahtoo monesti auttaa toista ja toiselle hyvää, mutta oikeassa elämässä nämä keinot ovat rajallisia ja joskus hyvä tarkoitus vaan sotkee asioita. Näin ainoa keinoni oli olla hiljaa ja jutella muusta. Käydä katsomassa häntä joskus. Arvostaa häntä silti. Miettien missä hän on nyt. Tietysti tilanteet vaihtelevat silti ja joku toinen pystyy toimimaan toisin esim läheistensä kanssa kuin minä tuolla toisaalla kuitenkin vielä melko vieraiden ihmisten kanssa. Tämä menköön tuonne erilaisten ja vakavien aiheiden osioon. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
17233/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Minäkään  en oikein ymmärrä kilpailua vaikeuksilla ja menetyksillä. Mulla on ystäviä, kavereita ja muita tuttuja, joilla aika ajoin on elämässään kaikenlaista vastoinkäymistä, joista kertovat mulle. Ikinä koskaan en ole heille sanonut, että no mutta teillä on kuitenkin aina ollut katto pään päällä ettekä ole joutuneet nukkumaan öitänne yksin ja palellen puistonpenkillä. 

Ketjussa olet muutaman kerran tuonut nuo kokemukset esiin, joten kyllä lapsuuden/nuoruuden kohtelu jättää ihmiseen aika pysyvät jäljet. 

Tottakai ne jättää, mutta ei silti ole tarpeellista vertailla, kenellä on ollut kaikista vaikeinta. 

Monikaan asia ei ole tarpeen, mutta aina kaikki ei suju ihanteellisella tavalla. Nuo lapsuuden jäljet saattaa näkyä eri ihmisillä eri tavoin. Vaikka siinä, että niiden ylivoimaisuutta tuo esiin pitkään aikuisenakin. Ylivoimaisuus voi olla ihan aito kokemus, jonka yli ihminen ei ole päässyt. 

Voi olla vaikea itse tarkastella puolueettomasti omaa toimintaa. Silloin ei välttämättä huomaa ajatella, miltä asiat toisten silmin näyttävät. Myös silmiä on monenlaisia. Tunnistan itsessäni usein kärsimättömyyttä ja halua ratkaista asiat rivakasti. Siksi luin innokkaana viestejäsi, kun pistitte siskosi kanssa tuulemaan. Joku toinen saattoi nähdä viestit eri vinkkelistä. Me ihmiset ollaan niin eri muotista. Mikä tyyli sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Vertailu on hyödytöntä, mutta kaikki sitä eri asioissa tekee.

Olet varmasti ihan oikeassa. Mutta mä vähän ajattelin edellisessä niin, että jos joku ystäväni vaikka kertoisi mulle tulossa olevasta avioerostaan, niin en mä kysyisi siltä, jääkö nyt sitten  asunnottomaksi.  Jos kysyisin ja hän sanoisi, että ei jää, niin sanoisinko, että no eihän toi sitten ole mikään iso juttu, jos kerran on kuitenkin katto pään päällä? Ei ole  tarpeellista vertailla, kenellä on ollut rankinta tai mitätöidä toisen tunne. 

Tässä ketjussa näkee pahempaakin kuin ongelmista kilpaileminen. Täällä törmää toisinaan jyrkkyyteen ja suvaitsemattomuuteen, ei kyetä ottamaan toisia huomioon tai hallitsemaan omia tunteita. Äärimilleen vietynä se on juuri toisten mielipiteiden mitätöimistä, vallanhimoa, haukkumista, nimittelyä ja riidan haastamista. Arvostellaan vieraita ihmisiä julkisessa ketjussa. Ei sekään tietenkään ole mitenkään tarpeellista eikä suotavaa. Kirjoittaja, joka nostaa esiin lapsuuden menetyksensä, ei käytä ala-arvoista kieltä eikä nimittele muita. Se on jo paljon se. Jotenkin käsittämätöntä, että ketun sääntöjen noudattaminen on joillekin niin vaikeaa.

Olen eri, jolle vastasit, mutta viestisi saa minut kirjoittamaan sinulle, että tule sinäkin tunnelmoimaan ja kerro, mitä sinulle kuuluu tänä pimeänä vuodenaikana. Olisi kiva kuulla.

Kiitos ehdotuksesta, mutta sori, mulla ei ole tapana tunnelmoida täällä,  muut voi tietenkin vapaasti niin tehdä. 

Mitä sinulla sitten on tapana täällä tehdä? 

Vierailija
17234/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Minäkään  en oikein ymmärrä kilpailua vaikeuksilla ja menetyksillä. Mulla on ystäviä, kavereita ja muita tuttuja, joilla aika ajoin on elämässään kaikenlaista vastoinkäymistä, joista kertovat mulle. Ikinä koskaan en ole heille sanonut, että no mutta teillä on kuitenkin aina ollut katto pään päällä ettekä ole joutuneet nukkumaan öitänne yksin ja palellen puistonpenkillä. 

Ketjussa olet muutaman kerran tuonut nuo kokemukset esiin, joten kyllä lapsuuden/nuoruuden kohtelu jättää ihmiseen aika pysyvät jäljet. 

Tottakai ne jättää, mutta ei silti ole tarpeellista vertailla, kenellä on ollut kaikista vaikeinta. 

Monikaan asia ei ole tarpeen, mutta aina kaikki ei suju ihanteellisella tavalla. Nuo lapsuuden jäljet saattaa näkyä eri ihmisillä eri tavoin. Vaikka siinä, että niiden ylivoimaisuutta tuo esiin pitkään aikuisenakin. Ylivoimaisuus voi olla ihan aito kokemus, jonka yli ihminen ei ole päässyt. 

Voi olla vaikea itse tarkastella puolueettomasti omaa toimintaa. Silloin ei välttämättä huomaa ajatella, miltä asiat toisten silmin näyttävät. Myös silmiä on monenlaisia. Tunnistan itsessäni usein kärsimättömyyttä ja halua ratkaista asiat rivakasti. Siksi luin innokkaana viestejäsi, kun pistitte siskosi kanssa tuulemaan. Joku toinen saattoi nähdä viestit eri vinkkelistä. Me ihmiset ollaan niin eri muotista. Mikä tyyli sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Vertailu on hyödytöntä, mutta kaikki sitä eri asioissa tekee.

Olet varmasti ihan oikeassa. Mutta mä vähän ajattelin edellisessä niin, että jos joku ystäväni vaikka kertoisi mulle tulossa olevasta avioerostaan, niin en mä kysyisi siltä, jääkö nyt sitten  asunnottomaksi.  Jos kysyisin ja hän sanoisi, että ei jää, niin sanoisinko, että no eihän toi sitten ole mikään iso juttu, jos kerran on kuitenkin katto pään päällä? Ei ole  tarpeellista vertailla, kenellä on ollut rankinta tai mitätöidä toisen tunne. 

Tässä ketjussa näkee pahempaakin kuin ongelmista kilpaileminen. Täällä törmää toisinaan jyrkkyyteen ja suvaitsemattomuuteen, ei kyetä ottamaan toisia huomioon tai hallitsemaan omia tunteita. Äärimilleen vietynä se on juuri toisten mielipiteiden mitätöimistä, vallanhimoa, haukkumista, nimittelyä ja riidan haastamista. Arvostellaan vieraita ihmisiä julkisessa ketjussa. Ei sekään tietenkään ole mitenkään tarpeellista eikä suotavaa. Kirjoittaja, joka nostaa esiin lapsuuden menetyksensä, ei käytä ala-arvoista kieltä eikä nimittele muita. Se on jo paljon se. Jotenkin käsittämätöntä, että ketun sääntöjen noudattaminen on joillekin niin vaikeaa.

Olen eri, jolle vastasit, mutta viestisi saa minut kirjoittamaan sinulle, että tule sinäkin tunnelmoimaan ja kerro, mitä sinulle kuuluu tänä pimeänä vuodenaikana. Olisi kiva kuulla.

Kiitos ehdotuksesta, mutta sori, mulla ei ole tapana tunnelmoida täällä,  muut voi tietenkin vapaasti niin tehdä. 

Hyvä, ettei muiden tunnelmointi ainakaan haittaa sinua. Tunnelmoida voi niin monella lailla, lähinnä omia fiiliksiä ja tunnelmia tarkoitin. Eikä aina tietenkään ole fiiliksiä niiden jakamiseen. Itselläkin näin on harvoin, mutta toisinaan jotain pientä mielen päältä tänne kirjoitan, jonkin tuokiokuvan elämästäni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
17235/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hassua sinällään, ettei tahdota täällä lukea tavallisia juttuja. Kun kas kummaa, se on juurikin ketjun aihe ja otsikko.

Ihmettelen usein, kun joku moittii ketjua. Kun helpompi on pysyä pois, jossei kiinnosta.

 

Jotenkin jatkuva negatiivisyys ärsyttää. Jos Hymistely ketju on otsikko, voitaisko pysytellä aiheessa? Hymistellä, hassutella, vitsailla, runoilla... pliis.

Vierailija
17236/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti, ettei häntä innosta "tavalliset" jutut. Ehkä sen innoittamana palaan vielä tuonne toisaalle. Silti minultakin alkaa jo vähitellen loppua tarinat sinne liittyen. Näin joku ehkä kiittää tästä jos on aiheeseen kyllästynyt. 

Jos kerron sitten E:n tarinaa. Hän sellainen persoonallinen ihminen, jolla myös pidemmät hiukset. Tykkäsi kuunnella paljon rock-musiikkia ja sellainen rohkea ihminen. Hänen huoneessaan kävi aina välillä tyyppi, joka tosi rumasti hänelle kirjoitti. Ihan kamalaa juttua. E vaan nauroi aina. Toki siellä oli helppoa nauraa, kun tyypille sanottiin hei, hei nopeasti. Ymmärrän sen. Silti muistan, kuinka hän aina totesi, että jaahas hänen "vihollisensa" on taas täällä. Se jäi mieleen. E olisi voinut olla joku oikea mallikin. Tosi kaunis. 

Silti se mitä piti myös E:stä kirjoittaa on se, että eräitä kertoja hänellä kädessään jälkiä. Silloin minä paljon mietin, että mitä ne ovat ja sitten mietin, että liittyi ehkä h**meisiin. Silloin muistan sen, että olisin halunnut kirjoittaa hänelle, että sinä et enää ikinä ja mikään hetki enää koskaan tee itsellesi niin. Olisin halunnut hänelle sen sanoa. 

Silti mitä minä voin. Kysyä häneltä asiasta? Olisi voinut todeta, että juu hän käyttää niitä tai valehdella, ettei käytä ja heittää minut sieltä pois saman tien. Tai hän olisi voinut ollakin esim muuten sairas ja saanut hoitoa tai otettu verikokeet yms eli muita syitä. Ja silloin minä olisin tavallaan "tuominnut" hänet, että hän käyttää, vaikka se ei olisi ollut totuus. 

Näin ihminen tahtoo monesti auttaa toista ja toiselle hyvää, mutta oikeassa elämässä nämä keinot ovat rajallisia ja joskus hyvä tarkoitus vaan sotkee asioita. Näin ainoa keinoni oli olla hiljaa ja jutella muusta. Käydä katsomassa häntä joskus. Arvostaa häntä silti. Miettien missä hän on nyt. Tietysti tilanteet vaihtelevat silti ja joku toinen pystyy toimimaan toisin esim läheistensä kanssa kuin minä tuolla toisaalla kuitenkin vielä melko vieraiden ihmisten kanssa. Tämä menköön tuonne erilaisten ja vakavien aiheiden osioon. 

Tämä oli mielenkiintoista, kiitos kun kerroit.

Vierailija
17237/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen tänään puuhaillut joulujuttuja, askartelin pikkusukkia ja kulkusia ketjuun. Muistelin rakkaita tuonilmaisiin siirtyneitä. Osa vanhoja, osa liian nuoria. Adventtien alkaessa alan perinteiset kynttilät.

 

Tämä vastauksena kysymykseen joulun perinteistä.

Vierailija
17238/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoitin aiemmin siitä että kokemukset on aina subjektiivisia, ne siis ovat aina sidoksissa ihmisen omaan elämään ja ajatuksiin. Kokemus vanhemman tai vanhempien kuolemastakin voi olla ihan erilainen, vaikka siinä periaatteessa onkin sama asia, mutta nimenomaan se oma kokemus, millaista elämä oli aiemmin, mitä tapahtui, entä mitä tapahtui sitten sen jälkeen ja miten elämä jatkui, tekee siitä yksilöllisen. Menetin toisen vanhemmistani Kaakkois-Aasian tsunamissa kun oli yläasteikäinen, ja varmasti oma kokemukseni on ihan erilainen kuin jonkun toisen vanhempansa menettäneen, en tullut yksin takaisin Suomeen, en ollut vieressä näkemässä kenenkään läheiseni kuolemaa enkä itse joutunut samanlaiseen vaaraan vaan selvisin muutamilla tikeillä, mustelmilla ja laastareilla.

Sekin vaikuttaa, että miten elämä jatkuu ja minkälaista tukea saa. Minulla oli mahdollisuus jatkaa mahdollisimman normaalia arkea läheisteni kanssa, käydä koulussa ja harrastuksissa ja nähdä kavereita. Ei tarvinut miettiä sosiaaliviranomaisten kanssa huoltajuusasioita tai muuttamista ja asumiskuvioita, kuiten joidenkin kohdalla. Läheisten tuki oli itselleni tärkeää sekä ekoista päivistä alkaen mahdollisuus puhua tapahtuneesta, varmasti kokemukseni voisi olla ihan toisenlainen jos näitä mahdollisuuksia ei olisi ollut.

Tsunamin kohdalla asia oli esillä ja suunnilleen kaikkien tiedossa ja tukea oli saatavilla varmaan paremmin kuin keskimäärin kuolemantapauksissa. Aina ei tule ajatelleeksi sitä että mitä koko ajan ympärillä tapahtuu, vaikka se ei ulkopuolisille näkyisikään, lopulta vain hyvin harvat tragediat tulee yleiseen tietoon. Joku menettää vanhempansa, toinen joutuu vanhempiensa vuoksi kantamaan asioita mitä lapsen ei pitäisi, kolmas jää ekaluokasta lähtien yksin, joku joutuu kiusatuksi, joku taas elää lapsuutensa turvattomassa, epävakaassa tai pelottavassa ilmapiirissä, mikä vaikuttaa perusturvallisuuteen ja luottamukseen.

Vaikka vertailussa ei sen kummempaa ideaa olekaan niin tavallaan kuitenkin ymmärrän että miksi jotkut tekevät niin. Ei siihen varmaan mitään yhtä syytä tai selitystä ole, mutta siihen vaikuttaa aina heidän oma kokemuksensa, ja siihen voi liittyä vaikka traumoja, tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja ajatuksia että miksi minulle tapahtui näin vaikka toisille ei.

Vierailija
17239/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva lukea lähestyvän joulun askareista.

Ootteko leiponut jo joulutorttuja, pipareita? Mikä on must? Mitä ilman ei joulu tule? Mikä on rakkain joululaulu?

Tämmöisiä hymistelyjä kaipaan.

Joku päivä tuli radiosta biisi: ...ostetaan joululahjat jollekin toiselle, en pitänyt sitä kuitenkaan oikeana joululauluna. Jännityksellä odotan milloin alkaa laulut soida.

Itselle rakkain on Sylvian joululaulu, tokana Taas kaikki kauniit muistot. Tykkään perinteisistä, uusista tosi koskettava on Heidi Pakarisen Tänä jouluna toivon aikaa ja Jarkko Aholan esittämät kaikki.

Tämä oli hyvä pointti.

Vielä reseptit, leipomiset, mitkä tuo joulun?

 

Maltan odottaa, joulu on verkkaista aikaa.

Vierailija
17240/17313 |
22.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hassua sinällään, ettei tahdota täällä lukea tavallisia juttuja. Kun kas kummaa, se on juurikin ketjun aihe ja otsikko.

Ihmettelen usein, kun joku moittii ketjua. Kun helpompi on pysyä pois, jossei kiinnosta.

 

Jotenkin jatkuva negatiivisyys ärsyttää. Jos Hymistely ketju on otsikko, voitaisko pysytellä aiheessa? Hymistellä, hassutella, vitsailla, runoilla... pliis.

Minulla oikeastaan ketjun huono ilmapiiri ja valitus yms näkyy sitten siinä, etten viitsi tänne kovin mitään "pöljää" edes kirjoittaa, vaikka välillä jopa itselläni on tosi sellainen iloinenkin päivä. Näin tuo kääntyy itseään vastaan ja ei koskaan siirry tänne jos täällä käydessä miettii, ettei nuo jutut kohta enää tänne sovikaan. Onneksi minulla on pöljä päivä vaan harvoin. Se jolla on pöljä päivä joka päivä niin ei varmaan arvosta esim huumorin puutetta täällä yms. Näin mietin ja omia ajatuksia nämä. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän kolme