G: Kehittyykö kotihoidetut lapset viiveellä?

lapsille yksilöllistä hoitoa mitä he eivät saisi tarhassa.

JA kaikki on tehty, että puhetta tuettaisiin. : (

Onneksi lapsi sai 1x viikossa kerhopaikan niin pääsee myös ikäisten pariin. Kai se puhe sieltä sitten vain " pulpahtaa" joku päivä.

poika puhuu kotona aivan täysin, eli osaa pitkiä lauseita ja saa asiansa kerrotuksi puhuen. on päivähoidossa parina päivänä viikossa ja puhuu sielläkin mutta vähemmän kuin kotona. eli mieluummin juttelee kotona jossa ehkä ymmärrämme hänen puhettaa paremmin kuin kuin hoitaja tai muut lapset.

Osaa myös laskea ja kirjoittaa yksittäisiä sanoja koneella! Erittäin näppärä erilaisissa asioissa. Ei todellakaan voi sanoa, että tarhassa olisi oppinut asioita nopeammin. Mutta on varmasti rauhallisempi kuin jos olisi ollut isossa, meluisassa tarharyhmässä.

Nyt on 3½v ja lukee, kirjoittaa oman nimensä, ja osaa helppoja yhteen- ja vähennyslaskuja. Kotona on ollut koko ajan, ainoastaan jumpassa käy (sinnekin on alusta asti mennyt reippaana toisten lasten joukkoon, on rohkea ja sosiaalinen).

Kuopus on 1v1kk ja puhuu parin sanan lauseita, sanavarasto on jo ainakin 50 sanaa.

Molemmat myös motorisesti suht kehittyneitä, kävelleet 10 kk ikäisenä jne.

se tietenkin vaikuttaa, minkälaista se oleminen ja lapsen huomioonottaminen kotona/hoidossa on. Jos vaikka kotiäiti on aina vain netissä jne...



Luulen, että keskimäärin pienenä kodin ulkopuolisen hoidon aloittaneet lapset, oppivat nopeammin tekemään joitain asioita itse. Esim. meidän lapsi oli vuoden kun meni hoitoon ja viikon päästä huomattiin, että syö itse, kun aina oltiin kotona syötetty eikä edes tajuttu, että yksivuotias osaa jo itsekin luskoida puuroa suuhun. Toki edelleen autettiin ja syötettiin, mutta siis halutessaan osasi itsekin.



Osaa myös hoidossa 2,5 v. pukea kaikki ulkovaatteet päälle, kun matkii isompaa " bestistään" . Kotona on sen sijaan ihan pikkuvauva ja vaatii, että kaikki vaatteet puetaan.



Meidän lapsi osaa myös aika reippaasti pitää puoltaan isommassa porukassa, mutta on kyllä reipasluontoinen, joten hoidolla ei tässä varmaan ole merkitystä.



Mutta se on puppua, että alle 3 v. ei kaipasi omia ystäviä. Ei tietenkään kaipaaa heidän seuraa ilman aikuisen mukanaoloa, mutta kyllä meidän lapselle ainakin hoitopaikan kaverit ovat todella rakkaita ja tärkeitä ja heitä muistellaan viikonloput ja lomat läpeensä.

Meillä esikoinen täytti juuri 6v ja on ollut 1½ vuoden päiväkotijaksoa lukuun ottamatta kotihoidossa. On sosiaalisesti aika arka, mutta on oppinut puheen (2v), kuivaksi oppimisen(2v), kirjaimet, numerot jne., ihan " normaalisti" . Ei vielä lue, laskee paremmin.



Keskimmäisemme " joutui" päivähoitoon alle 2 v, ensin pph ja sitten päiväkotiin. On meidän lapsistamme etevin, oppi puhumaan alle 1½v, samoin kuivaksi 1½ v. Nyt 4v osaa plus ja miinuslaskuja helposti alle kymmenen luvuilla ja alle 20 v vielä menee, numerot tietenkin luettelee staan ja yli. Osaa kirjaimet ja hahmottaa sanoja tekstistä. Oli yhden tutkimuksen puitteissa psyko testeissä ja on kehittynyt " selvästi yli keskimääräisen ikätasonsa" . Ja on siis ollut ison osan elämästään päivähoidossa.



Kuopus on jotain tältä väliltä: 1½ v sanoo todella ymmärrettäviä kolmen sanan sanayhdistelimiä (esim. Kengät-ulos-mennään), muttei vielä selkeitä lauseita. Pottaa ei halua edes nähdä, eikä aloittelekaan päälle pukemista tai riisumista. On ollut kotihoidossa aina.



Mies " älykäs" todistetusti (mensa), minä tavallinen tallukka. Vaikea sanoa osuiko keksimmäisen hoitokausi johonkiin herkkyyskauteen jolloin oppi muilta vai onko vaan miehen kaliiperia ja muut mun lapsia :)