Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vaikeuksia keksia koiranpennulle puuhaa (6 kk)

Vierailija
28.01.2026 |

Sille ei käy samat virikkeet kuin edellisille koirilleni (5 kpl), koska se oikeasti syö aivan kaiken. Sillä on kong-lelu joo, mutta siinä ei kauan mene, kun se on jo tyhjentänyt sen. Edelliset koirat eivät nielleet mitään tyhmiä vanuja, vessa- tai talouspaperin hylsyjä, pahvilaatikkosilppuja tai mitään. Niille oli helppo antaa tehtäviä ratkottavaksi, että pysty itse keskittymään töihin tai opintoihin. Olen yrittänyt vahdata  välillä vieressä ja opettaa, että nami otetaan suuhun ja pahvit hylätään, mutta ei. Se nielee aivan kaiken, ihan sama mitä. Samoin oikein rakastaa syödä patjaansa. Ihme, että elukka on ylipäätään elossa...

Minulla on sille puinen virikelelu ja 2 muovista, johon laittaa täytteitä, mutta ne ovat niin helppoja verrattuna pahvilaatikoihin. Esim. kaksi koiristani repi onnessaan ihan isoja pahvilaatikoita niin, että käyttivät paljon fyysistä voimaa siihen. Ja tämä ei ole ollut minulla pienestä pennusta asti, vaan tuli 4 kk iässä minulle. Puruluita toki syö, mutta ei niitäkään voi tolkuttomasti antaa.

Yksi edellisistä koiristani toi paksuja oksia sisälle ja nakerti niitä, hän sylki kaiken lattialle. Tälle ei voi niitäkään antaa, kun nielee kaikki tikut mitä irti saa.

Vertaistukea? Mitä keksit puuhaksi?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika vaikea, jos ihan kaikki pitää popsia. En kyllä keksi mitään, mitä et olisi jo yrittänyt (=joku turvallinen järsittävä, joka olisi se lempijärsittävä). Ainakin hurtta pitäisi saada väsyneeksi päivän ajaksi esim. nenän käyttöä vaativilla virikkeellisillä puuhilla, mutta ehtiikö niitä siinä aamulla tarjota.

Vierailija
2/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokeile haastavampia aktivointileluja ja vaikka nuolumattoa. Jos on kova järsimään niin purulelu johon voi laittaa vaikka jotain maukasta tahnaa vielä houkuttimeksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kokeile haastavampia aktivointileluja ja vaikka nuolumattoa. Jos on kova järsimään niin purulelu johon voi laittaa vaikka jotain maukasta tahnaa vielä houkuttimeksi. 

Nuolumattoa en ole tainnut vielä kokeilla, pitääpä hankkia. Se vaikuttaa äkkiseltään siltä, että sen saa nuoltua nopeasti puhtaaksi.

Vierailija
4/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika vaikea, jos ihan kaikki pitää popsia. En kyllä keksi mitään, mitä et olisi jo yrittänyt (=joku turvallinen järsittävä, joka olisi se lempijärsittävä). Ainakin hurtta pitäisi saada väsyneeksi päivän ajaksi esim. nenän käyttöä vaativilla virikkeellisillä puuhilla, mutta ehtiikö niitä siinä aamulla tarjota.

Ei ehditä aamulla nenää. Yleensä nenätyö on töiden ja lenkin jälkeen.

Vierailija
5/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän tunteesi. Ei sellaisille pennuille oikein mitään normaaleja koiran leluja voi antaa. Meillä ollut käytössä Bambones, Benebone ja Nylabone purulelut. Ovat niin kovaa muovia, että ei ole paloja irronnut.

Vierailija
6/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen vastaavan kanssa pyrkinyt antamaan ihan kaiken ruoan aktivoinnin kanssa. 

Esim. ruokakuppina sellainen aktivointi"kuppi" jossa tylpät piikit. Tämä kuppi vielä väärin päin lattialle (jos sellaista ruokaa mikä pysyy kupissa kiinni) tai esim. tuolin alle. Välillä laitan ruoan narusta roikkumaan, jotta joutuu tekemään töitä sen vaikeasti paikalla pysyvän ruokansa eteen ja tietenkin piilottelen välillä sapuskat pihalle useaan paikkaan. Kesällä hautaan maahan tai laitan koukuilla kiinni maahan.

Luina olen antanut tyhjäksi kaluttuja putkiluita joiden sisään olen jäädyttänyt jauhelihaa. Niitä jaksaa kaluta yllättävän kauan. Kongit ovat olleet meilläkin täysin turhia.

Ihan sairaan raskaita nämä, jotka oikeasti syövät kaiken minkä pystyvät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika vaikea, jos ihan kaikki pitää popsia. En kyllä keksi mitään, mitä et olisi jo yrittänyt (=joku turvallinen järsittävä, joka olisi se lempijärsittävä). Ainakin hurtta pitäisi saada väsyneeksi päivän ajaksi esim. nenän käyttöä vaativilla virikkeellisillä puuhilla, mutta ehtiikö niitä siinä aamulla tarjota.

 

Jos syö (eli ei vain tuhoa) kaiken, niin tarkista ruokavalio. Tuhdinpi eväs lopetti omalta koiralta "kaiken" syömisen.

8/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä rotu? Labbis?

🇺🇦🇮🇱

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luultavasti vika ei ole siinä, ettet keksi tarpeeksi puuhaa, vaan vika on siinä, ettet saa stressaantunutta pentua rauhoittumaan. Ongelma siis pahenee vaan, kun keksit koko ajan lisää härdelliä. Pentu käy ylikierroksilla jo valmiiksi.


Lisää ulkoilua, rauhallisia nuuhkuttelulenkkejä. Vältä pennun kiihdyttämistä niin, että stressihormonitaso nousee. Ei siis mitään pallon heittelyä eikä varsinkaan nuolumattoa, ei koko ajan kaikkea ratkottavaa. Opeta pentua köllöttelemään ja silittele sitä rauhallisesti.

Vierailija
10/10 |
28.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti vika ei ole siinä, ettet keksi tarpeeksi puuhaa, vaan vika on siinä, ettet saa stressaantunutta pentua rauhoittumaan. Ongelma siis pahenee vaan, kun keksit koko ajan lisää härdelliä. Pentu käy ylikierroksilla jo valmiiksi.


Lisää ulkoilua, rauhallisia nuuhkuttelulenkkejä. Vältä pennun kiihdyttämistä niin, että stressihormonitaso nousee. Ei siis mitään pallon heittelyä eikä varsinkaan nuolumattoa, ei koko ajan kaikkea ratkottavaa. Opeta pentua köllöttelemään ja silittele sitä rauhallisesti.

 



Jatkan vielä. Itselläni on työlinjainen koira, jolla on ns moottoria vaikka muille jakaa. Kävin sen kanssa alkuun todella monia kursseja ja koiraharrastusten alkeita, mutta se ei ollut yhtään kivaa, koska jouduin koko ajan ponnistelemaan, jotta koira pysyisi nahoissaan ja jouduin ikään kuin puolustamaan koiraa yliaktiivisilta ohjaajilta. Yhdessä vaiheessa se vaikutti jo ihan potentiaaliselta ongelmatapaukseltakin. Kotona ja arjessa ei ollut kuitenkaan koskaan mitään ongelmaa. 

Huomasin, että meillä on Suomessa valtava bisnesalue, jossa erilaiset oman elämänsä koiraekspertit myyvät omistajille ah niin välttämättömiä ja tuikitarpeellisia palveluita ja varusteita. Nämä markkinoidaan ikään kuin koiralle tarpeellisena työnä ja aktivointina, mutta oikeasti ne eivät ole sitä. Niiden toimintatavat on mitoitettu flegmaattisille seurakoirille, joita pitää koko ajan vähän härkkiä ja herätellä, jotta pysyisivät toimintavireessä. Aktiiviselle koiralle noista tulee stressiä, joka näkyy liika-aktiivisuutena, johon sitten markkinoidaan yhä uusia tavaroita ja palveluita.


Nämä palvelut ja aktivointitavarat eivät siis sovi ollenkaan koiralle, jolla on aktiivisuutta omasta takaa. Sellainen koira kiihtyy ihan liikaa jatkuvasta kiihdyttelystä, tekemisestä ja namittelusta. Se pärjää parhaiten, jos oppii rauhoittumaan,

Oma koirani on tasapainoinen ja lujahermoinen, kun se saa järkevän aterian aamuin illoin, riittävät lenkit, joihin sisältyy rauhallista nuuhkutteluaikaa, koirakavereiden kanssa telmimistä ja (vähintään) noin 10 km kävelyä päivässä, mutta ei mitään överiä äkseerausta, ja muuten ihan tavallista kotielämää, jolloin se nukkuu, hakee rapsutuksia ja joskus leikkii leluillansa. Tämä on siis työlinjaiselle erittäin aktiiviselle koiralle aivan riittävää arkea. Se ei tarvitse aksaa eikä tokoa, ne ovat ihmisen keksintöjä seurakoirien aktivoimiseen. Koirani ei tarvitse jatkuvaa ratkottavaa, mutta se on oppinut ihan opettamatta tosi paljon arjessa olemisen taitoja. Se osaa esimerkiksi kotona avata kahvasta sisäänpäin aukeavatkin ovet rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä, se ymmärtää todella paljon ihmisten puhetta, se osaa kommunikoida taitavasti itselleen tärkeistä asioista. Se osaa ehdottaa tekemistä nätisti, mutta ymmärtää myös, jos sille sanotaan ei tai kohta. Se on monin tavoin tosi hyödyllinen perheenjäsen. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan kaksi