Antaisitko anteeksi parisuhdeväkivallan?

Ei se jää yksittäiseen, pahenee joka kerta toistuessaan, vastaus on siis, ei ehdottomasti . Lupaukset ei pidä  luonnevikaiselta

Ei, ei, ei. Se avun hakeminekin voi olla bluffia. Ex meni perheterapeutin suosituksesta johonkin Miessakkeihin tms. Lopulta selvisi, että hän puhui siellä asiaa niin päin, että hän oli väkivallan uhri ja minä tekijä. 

Henkisesti väkivältainen on aina väkivaltainen. Ja yleensä myös persoonallisuushäiriöinen, jonka päässä asiat kääntyy aina niin, että hän on uhri.

Itse annoin anteeksi ja uskoin. Kymmenet kerrat. Vasta kun lasten isä kävi lasten nähden päälleni ja kuristi tajuttomaksi, tein lähtöpäätöksen. Tönimisestä sekin alkoi vuosia aiemmin.

Kuule, tee niinkö lystäät. 


Itse katselisin jotain nyrkkiä puivaa ripuliläjää puoli sekuntia tai en edes sitäkään. 


Arvostan itseäni ja arvostan elämää. Mun elämää ei muut riko, hajota,,eikä vie.

Voisin varmaan antaa mielessäni anteeksi mutta ero tulisi välittömästi (luottamuksen rikkouduttua.)

En.

Tiedän kyllä tapauksen (omat vanhempani), jossa se lyönti oli pikaistuksissa tehty todella jäi yhteen. Ja jossa suhde on nyt varsin onnellinen. Ei se todellakaan hyvä juttu ollut, edelleenkin muistan sen, mutta paljon pahemmat seuraukset olisivat ehkä olleet perheen hajoaminen. Ei se aina ole niin yksinkertaista, että jättäminen ratkaisisi kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kyllä tapauksen (omat vanhempani), jossa se lyönti oli pikaistuksissa tehty todella jäi yhteen. Ja jossa suhde on nyt varsin onnellinen. Ei se todellakaan hyvä juttu ollut, edelleenkin muistan sen, mutta paljon pahemmat seuraukset olisivat ehkä olleet perheen hajoaminen. Ei se aina ole niin yksinkertaista, että jättäminen ratkaisisi kaiken.

Näin se meilläkin meni. Lyönti jöi yhteen, asia selvitettiin, me lapset saimme pitää ehjän perheen ja vanhemmat vaikuttivat ihan onnellisilta. Kunnes sitten isän kuoleman jälkeen selvisi, että väkivalta oli jatkunut tuosta ja vain pahentunut meidän lasten muutettua kotoa. Äiti oli vaan päättänyt pitää huolen, että meille lapsille jäisi hyvä kuva isästämme. Asia tuli ilmi vahingossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistäs sen voi tietää olisiko teko ykdittääinen?

No periaattessa ei voikaan, mutta apua haki heti.

Avun hakeminenkaan ei oikein kerro mitää.

Avun hakeminenkin voi olla manipulointikeino. Kato nyt, kun mä haen apua, kyllä mä muutun! Voitko olla 100% varma, että on oikeasti edes hakenut apua, vai sanooko vaan niin?