Lue keskustelun säännöt.
Tää on tosi vaikea myöntää, mutta puoliso vie mun elämänilon
17.01.2026 |
12 vuotta yhdessä. 5 vuotta sitten puoliso masentui. Sen jälkeen kaikki on mennyt huonompaan suuntaan. Nykyään vaan odotan että se olisi poissa kotoa.. Mutta eihän se ole. Aina negatiivisuudellaan pilaamassa kodin ilmapiirin. Kaikkea on kokeiltu, mikään ei auta.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntui vuosia samalta. Muutin omaan asuntoon.
Niin, tuntuisi helpottavalta jos asuisimme erillään. Asumme nyt minun yksin omistamassa asunnossa. Masennuksen alkuvaiheessa puoliso oli työkyvytön ja talous menikin pahasti kuralle. Ei ole vieläkään oikein päässyt jaloilleen. Ja olen tietysti mahdollistanut auttamalla monin tavoin. Kilttinä ihmisenä tuntuisi tosi pahalta potkia häntä pois kotoa. Itse en mielellään muuta kun lapsellamme on elämä rakentunut tänne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin, tuntuisi helpottavalta jos asuisimme erillään. Asumme nyt minun yksin omistamassa asunnossa. Masennuksen alkuvaiheessa puoliso oli työkyvytön ja talous menikin pahasti kuralle. Ei ole vieläkään oikein päässyt jaloilleen. Ja olen tietysti mahdollistanut auttamalla monin tavoin. Kilttinä ihmisenä tuntuisi tosi pahalta potkia häntä pois kotoa. Itse en mielellään muuta kun lapsellamme on elämä rakentunut tänne. Ap
Miksi sinun pitäisikään lähteä yksin omistamastasi asunnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko sinulla mahdollisuutta tai halua kokeilla psykoterapiaa itsellesi? On ihan yleistä, että masentuneen läheiset tarvitsevat tukea. Ehkä muutamakin käyntikerta voisi riittää siihen, että saisit ajattelutapaasi ja rajojasi terveemmiksi. Tai jotain vertaistukiryhmää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran se kirpaisee. Mieti miten tuo ilmapiiri vaikuttaa kasvavaan lapseesi.
Äitiä on vaikee noin vaan potkia pihalle, mut ehkä vetoomalla mt-ongelmiin saat sen kivuttomasti ulos.
Pelasta itsesi ja lähde. Älä pilaa elämääsi jonkun toisen takia, jos ei ole parannusta näköpiirissä.