Muistatteko vielä Linda Lampeniusta siideriputelin kyljessä kuuma nahka-asu päällä?

Muistan Linda-siiderit, tosin itse en vielä niitä juoda saanut.

Vierailija kirjoitti:

Muistan sen siiderin maunkin oikein hyvin. Samoin Matti Nykäs-sidukan. Voi niitä aikoja. 

Lampeniushan tienasi Linda sidukalla yli miljoonan, kun taas Nykänen sai palkkionsa siidereinä, joka varmasti ahneen panimon kannalta oli erittäin edullinen diili, Matin kannalta ei niinkään. Matillehan siideri maistui tunnetuin seurauksin. Hän syyllistyi kännipäiten pahoinpitelyyn ja tuotevalvontakeskus määräsi sen jälkeen Matti siiderin valmistuksen lopetettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekeeköhän Linda esityksessä vielä kyykkysoittoa :D

 

Se nähdään pian UMK:ssa.

Soittaa varmaan viulua. Duon toinen puolisko hoitaa laulamiset. 

Mikään oikea siiderihän se ei ollut, vaan spriillä vahvennettua omenamehua, eli ei siis käymisteitse valmistettu ja siksi siis Suomessa laiton tuote. Eikä PUP edes valmistanut sitä itse, vaan se valmistettiin Ruotsissa ja PUP löi ainoastaan etiketit sen kylkeen.

en muista. linda oli helsingin valtuustossa rkp valtuutettu mutta ei tainnut siellä istua kertaakaan.

Eihän se mikään nahka-asu ollut, vaan lateksiasu, joka sen ajan poppareilla oli muotia.

Vierailija kirjoitti:

Kyseinen sidukka oli alunperin viinapohjaista ja hyvää sidukkaa. Tämä valmistustapa kiellettiin ja alettiin tekemään käymisteitse, jolloin siitä tuli melkoista kuraa,

Eihän valmistustapa kielletty ollut, vaan kyseisen tuotteen kutsuminen siideriksi, koska se ei siideri ollut vaan juomasekoitus ja siksi sen myynti oli sallittua vain Alkossa. Se että PUP ei osannut valmistaa hyvää aitoa siideriä on sitten kokonaan toinen juttu. Aito hyvä käymisteitse siideri hakkaa tuhat nolla kaikki mehusta ja spriistä valmistetut feikkisiiderit