Sen hoksaaminen, että aina ei kaikkeen tarvitse suostua, vaan voi ollakin kotona enemmän, itseensä ja hyvinvointiinsa keskittyen?

Somessa tulee enemmän ja enemmän vastaan ihmisten hoksaamisia siitä, että aina ei tarvitsekaan lähteä, tehdä ja mennä, suostua kaikkeen ja viipottaa siellä täällä. Ja olla sitten väsynyt. Että voi vaan sanoa että nyt en jaksa, jään kotiin. Eikä siinä ole mitään pahaa.

Jatkuvasti ihmiset puhuu miten hyvää tekee, kun kalenterissa ei olekaan koko viikolle mitään sovittua tekemistä vapaa-ajalle. Ja tämä tulee monelle yllärinä, miten ihanaa on vaan OLLA. Karsia kaikki mahdollinen ylimääräinen pois.

Oletko kokenut, tajunnut tämän aina, vai sopiiko sinulle (ainakin vielä) se sinne tänne meneminen?