Teinillä ei mitään suunnitelmaa elämälle
On pian 18. Käy koulussa, mutta ei opiskele lainkaan. Vain salilla käynti kiinnostaa. Joskus laittaa ruokaa, jos tarvikkeet ostettu valmiiksi. Ei tiedä, mitä haluaa elämältä, ei halua keskustella aiheesta. Ei suostu mihinkään tukikeinoihin opiskelun suhteen. Niin turhauttavaa ja stressaavaa.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen päättää itse elämästään, voi olla vaikka työtön loppuelämän jos niin haluaa.
Tiedän, että on älyttömiä synnyttäjiä joiden mielestä 18- vuotiaasta lapsesta ei tarvitse enää välittää lainkaan, kadulle vaan.
Minun lapseni on aina lapseni, autan ja tuen aina, jos hän tukea tarvitsee!
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani lapsi teki samaa,mikään ei kiinnostanut. Kesän jälkeen kaverit sitten jatkoivat opiskelujaan muualle ja tyyppi heräsi että hetkinen,kukaan ei enää hengaile hänen kanssaan. Päästötodistus huono koska ei viitsinyt nähdä vaivaa,ei pääse opiskelemaan. Töitä ei ole.nyt opiskeluhaluja olisi mutta ei pääse mihinkään.
Hihi, tulevaisuus on taputeltu nyt :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani lapsi teki samaa,mikään ei kiinnostanut. Kesän jälkeen kaverit sitten jatkoivat opiskelujaan muualle ja tyyppi heräsi että hetkinen,kukaan ei enää hengaile hänen kanssaan. Päästötodistus huono koska ei viitsinyt nähdä vaivaa,ei pääse opiskelemaan. Töitä ei ole.nyt opiskeluhaluja olisi mutta ei pääse mihinkään.
Tää on tosi surullista
Miten on mahdollista ettei muka pääse mihinkään kouluun vaikka olisikin huono päättötodistus? Minä pääsin ammattikouluun ja vielä haluamalleni alalle ihan tavallisessa yhteishaussa normaalisti vaikka minulla ei ole peruskoulun päättötodistusta ollenkaan. Lisäksi tiedän tyypin joka pääsi myös lukioon ilman peruskoulun päästötodistusta, toki sen eteen piti nähdä vähän enemmän vaivaa, piti olla perustelut että miksi pitää päästä
Amiksia ei lakseta kouluiksi, koiska siellä ei nykyään edes opeteta mitään. Amis on nuorison säilytyspaikka, joka mahdollistaa työttömyyskorvauksen maksatuksen siirtämisen myöhemmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen päättää itse elämästään, voi olla vaikka työtön loppuelämän jos niin haluaa.
Tiedän, että on älyttömiä synnyttäjiä joiden mielestä 18- vuotiaasta lapsesta ei tarvitse enää välittää lainkaan, kadulle vaan.
Minun lapseni on aina lapseni, autan ja tuen aina, jos hän tukea tarvitsee!
Mikä hemmetin synnyttäjä :D äiti se on. Törkeää sanoa "synnyttäjä", ikäänkuin äiti olisi jokin paha sana.
"Tuosta ei tule mitään". Lainaus Ajolähtö elokuvasta kun poika yritti hitsata. Sopii tuohon teijän poikaan, vaikka se ei ole edes yrittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani lapsi teki samaa,mikään ei kiinnostanut. Kesän jälkeen kaverit sitten jatkoivat opiskelujaan muualle ja tyyppi heräsi että hetkinen,kukaan ei enää hengaile hänen kanssaan. Päästötodistus huono koska ei viitsinyt nähdä vaivaa,ei pääse opiskelemaan. Töitä ei ole.nyt opiskeluhaluja olisi mutta ei pääse mihinkään.
Tää on tosi surullista
Ei oikeastaan. Miksi opiskelu ei kiinnostanut ennen? Miksi nyt haluaa opiskella? Siksi että pääsisi sinne missä kaveritkin on? Jatkuisiko kiinnostus sitten kavereiden seurassa vai kävisikö niin kuin aiemmin? Surullista on se kun nuoren mahdollisuudet tuhotaan ulkopuolelta (kiusaaminen, huono koti jne), ei se että hilluva nuori tuhoaa ne itse saadessaan sen mitä halusikin ja sitten haluaa ainakin hetken jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viestiin 45 vastaus:
Mähän kirjoitin että se mun täysi-ikäinen käy kyllä koulussa ja töissä. Mutta mikä kiire sillä olis kotoa muuttaa pois?
Tukia ei saa paljoa jos täysi-ikäinen lapsi asuu kotona, varsinkin jos se on töissä.
Miten noi sais muutenkaan tukia kun käyvät töissä vanhempi ja lapsi? Tajuatko että kaikilla tuet ei ole normaali osa elämää?
AP tää tuskin sua lohduttaa, mutta mä 18 vuotiaana hoidin koulun sieltä mistä aita on matalin. Mielummin kävin aamuisin juoksemassa, kun olin ajoissa koulussa. Saatoin lähteä koulun läheiselle salille kesken koulupäivän, koska oli siistiä lähteä omalla autolla. Valmistuin työttömäksi ja tein kotona terveellistä ruokaa alusta asti. Kuvailin Instagramiin kuvia ruuasta ja mun elämästä.
Olin aika hyvässä kunnossa eikä työllistyminen vaan kiinnostanut. Eipä ollut töitäkään omalla alalla.
Lopulta sitten opiskelin toisen tutkinnon. En silloinkaan mennyt töihin, vaan ostelin opintolainalla luomuruokaa ja meikkejä.
Kun valmistuin, sain töitä heti 25 vuotiaana. Palkka on noussut vuosittain siitä lähtien. Aloituspalkka oli ihan ok, olisin aloittanut pienemmälläkin palkalla.
Kyllä sitä vielä ehtii.
Vierailija kirjoitti:
AP tää tuskin sua lohduttaa, mutta mä 18 vuotiaana hoidin koulun sieltä mistä aita on matalin. Mielummin kävin aamuisin juoksemassa, kun olin ajoissa koulussa. Saatoin lähteä koulun läheiselle salille kesken koulupäivän, koska oli siistiä lähteä omalla autolla. Valmistuin työttömäksi ja tein kotona terveellistä ruokaa alusta asti. Kuvailin Instagramiin kuvia ruuasta ja mun elämästä.
Olin aika hyvässä kunnossa eikä työllistyminen vaan kiinnostanut. Eipä ollut töitäkään omalla alalla.
Lopulta sitten opiskelin toisen tutkinnon. En silloinkaan mennyt töihin, vaan ostelin opintolainalla luomuruokaa ja meikkejä.
Kun valmistuin, sain töitä heti 25 vuotiaana. Palkka on noussut vuosittain siitä lähtien. Aloituspalkka oli ihan ok, olisin aloittanut pienemmälläkin palkalla.
Kyllä sitä vielä ehtii.
Palkannut pomo varmaankin odotteli tiukkakuntoiselta mimmiltä vastapalvelusta. No, annoitko?
Vierailija kirjoitti:
AP tää tuskin sua lohduttaa, mutta mä 18 vuotiaana hoidin koulun sieltä mistä aita on matalin. Mielummin kävin aamuisin juoksemassa, kun olin ajoissa koulussa. Saatoin lähteä koulun läheiselle salille kesken koulupäivän, koska oli siistiä lähteä omalla autolla. Valmistuin työttömäksi ja tein kotona terveellistä ruokaa alusta asti. Kuvailin Instagramiin kuvia ruuasta ja mun elämästä.
Olin aika hyvässä kunnossa eikä työllistyminen vaan kiinnostanut. Eipä ollut töitäkään omalla alalla.
Lopulta sitten opiskelin toisen tutkinnon. En silloinkaan mennyt töihin, vaan ostelin opintolainalla luomuruokaa ja meikkejä.
Kun valmistuin, sain töitä heti 25 vuotiaana. Palkka on noussut vuosittain siitä lähtien. Aloituspalkka oli ihan ok, olisin aloittanut pienemmälläkin palkalla.
Kyllä sitä vielä ehtii.
Hienoa, onnea elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti jos mikään ei kiinnostanut niin sitten opiskeltiin lähihoitajaksi tai johonkin muuhun sellaiseen matalan kynnyksen ammattiin joka työllistää hyvin. Hommattiin puoliso ja tehtiin lapsia.
Nyt tuo on kuitenkin jäämässä historiaan ja ihmiset enemmänkin vain eristäytyvät vuokrayksiöihinsä ja ryhtyvät hikikomoreiksi.
Niin, koska se lähärin ammattikaan ei enää työllistä. Kaikilta ns. "varmoilta" aloilta potkitaan ihmisiä pellolle. Nuorille on tarjolla kurjuutta ja pätkätöitä muutamia onnekkaita lukuun ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Tätä se pakotettu pidennetty oppivelvollisuus teettää. Pakko opiskella jotain, ei löydy heti alaa joka kiinnostaisi ja sitten on pakko opiskella jotain mikä ei kiinnosta, ja siinä menee koko motivaatio opiskelua kohtaan. Täyttä kuraa koko pidennetty oppivelvollisuus.
Jep, ja koulujen taso vaan laskee. Ammattikoulut ovat pelkkiä säilytyspaikkoja, ja AMK alkaa olla sellainen. Peruskouluissa ja lukioissa tulokset tippuvat kuin lehmän häntä.
Mutta hei mitä väliä, jos saadaan paperilla korkeakoulutettujen osuus korkeammaksi kuten NL viisivuotissuunnitelmassa. Poliittiset sloganit ja tavoitteet ovat tärkeämpiä kuin oikea taso, työllisyys ja tulokset.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n lapsi löytää edestään sen, minkä taakseen jättää. Jotkut motivoituvat vasta sitten, kun huomaavat käytännössä sen, miksi kannattaa opiskella. Kun saa töitä vain matalapalkka-aloilta, motivoituu kummasti opiskelemaan. Salijäsenyyskin maksaa. Ilnainen 2. aste ja 18 vuotiaaksi kestävä oppivelvollisuus passivoi joitakin nuoria. Kun joutuu ottamaan vihdoin vastuun itsestään, löytyy sisäinen motivaatio.
Ei löydä töitä mistään jos on tyhjä cv ja ei koulutusta. Silloin työttömyys on ihmisen elämänura. Salijäsenyys ei ole välttämätön.
Minä oon kohta 46 enkä tiedä yhtään mitä oikeasti haluaisin elämälläni tehdä. Ei vuodet pelkästäään kulu, ne kuluttaa miestä
Pistä teini telttaan asumaan pariksi viikoksi kuten minä niin alkaa pian tulla koti ikävä ja suunnitelmia. Meidän teiniltä otin pleikkarin pois ekaksi. Sitten sanoin että on päivä aikaa keksiä ammatti mihin opiskelee, muuten loppuu ilmainen ruokinta. kyllä se sitten paniikissa alkoi tekee asioita ja on nykyään töissä. Armeijan suoritti hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n lapsi löytää edestään sen, minkä taakseen jättää. Jotkut motivoituvat vasta sitten, kun huomaavat käytännössä sen, miksi kannattaa opiskella. Kun saa töitä vain matalapalkka-aloilta, motivoituu kummasti opiskelemaan. Salijäsenyyskin maksaa. Ilnainen 2. aste ja 18 vuotiaaksi kestävä oppivelvollisuus passivoi joitakin nuoria. Kun joutuu ottamaan vihdoin vastuun itsestään, löytyy sisäinen motivaatio.
Ei löydä töitä mistään jos on tyhjä cv ja ei koulutusta. Silloin työttömyys on ihmisen elämänura. Salijäsenyys ei ole välttämätön.
...samoin käy aika monelle, joka ei onnistu heti valmistuttuaan saamaan paikkaa, hyvilläkään papereilla. Jotkut yrittävät vielä lukea uuden tutkinnon entisen hapannuttua pilalle ja pahimmillaan sama tapahtuu taas. Aiemmin jopa useampaan kertaan, nykyään tosin ei enää saa opintotukea yrittää useasti ja kohta ei enää muutenkaan, jos on jo tutkinto.
Itselleni sattui taannoin käteen työöhakemus, jossa aivan perustason suorittavaan duuniin haki 3 AMK -tutkinnon kaveri, ei ollut työkokemusta juuri lainkaan sekalaisia hanttihommia lukuunottamatta ja ikää vajaa 40.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n lapsi löytää edestään sen, minkä taakseen jättää. Jotkut motivoituvat vasta sitten, kun huomaavat käytännössä sen, miksi kannattaa opiskella. Kun saa töitä vain matalapalkka-aloilta, motivoituu kummasti opiskelemaan. Salijäsenyyskin maksaa. Ilnainen 2. aste ja 18 vuotiaaksi kestävä oppivelvollisuus passivoi joitakin nuoria. Kun joutuu ottamaan vihdoin vastuun itsestään, löytyy sisäinen motivaatio.
Ei löydä töitä mistään jos on tyhjä cv ja ei koulutusta. Silloin työttömyys on ihmisen elämänura. Salijäsenyys ei ole välttämätön.
Niin. Moni törmää erilaisiin haasteisiin, ja urapolku ei välttämättä ole aina suora. Ennen kouluttamatonkin pääsi vakihommiin, nykyään edes maisterin tutkinto ns. hyvältä alalta ei takaa mitään.
Jotenkin hölmöä, että Suomessa on niin heikko talous ja vähän töitä, että pienikin kupru CV:ssä voi aiheuttaa pitkäaikaistyöttömyyttä. Esim. Jenkeissä tai Australiassa pääsee pitkälle vaatimattomallakin koulutuksella, jos työpaikalla osoittaa motivaatiota ja osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n lapsi löytää edestään sen, minkä taakseen jättää. Jotkut motivoituvat vasta sitten, kun huomaavat käytännössä sen, miksi kannattaa opiskella. Kun saa töitä vain matalapalkka-aloilta, motivoituu kummasti opiskelemaan. Salijäsenyyskin maksaa. Ilnainen 2. aste ja 18 vuotiaaksi kestävä oppivelvollisuus passivoi joitakin nuoria. Kun joutuu ottamaan vihdoin vastuun itsestään, löytyy sisäinen motivaatio.
Ei löydä töitä mistään jos on tyhjä cv ja ei koulutusta. Silloin työttömyys on ihmisen elämänura. Salijäsenyys ei ole välttämätön.
Jotenkin hölmöä, että Suomessa on niin heikko talous ja vähän töitä, että pienikin kupru CV:ssä voi aiheuttaa pitkäaikaistyöttömyyttä. Esim. Jenkeissä tai Australiassa pääsee pitkälle vaatimattomallakin koulutuksella, jos työpaikalla osoittaa motivaatiota ja osaamista.
USA:ssa on matala kynnys hankkia uusi ammatti itselleen, kun iso osa koulutuksista kestää vain muutaman kuukauden. On helppo varata vaikka 3 kk uuden ammatin hankinnalle verrattuna 2-4v aikaan.
Kun itse oli nuorena "se teini" jolla oli suunnitelma A:n lisäksi suunnitelma B ja vähän C:täkin mietitty, niin ei minulla meinannut myöhemmin millään mennä jakeluun yhden teinin kanssa keskustellessa. Kun kysyin mitä suunnitelmia hänellä on peruskoulun jälkeen, tuo totesi vain että "En mä ajattelen noin."
On siis ihmisiä, joiden ajattelu toimii eri tavalla, kulkee eri ratoja, eikä tulevaisuutta todellakaan mietitä tai pohdita. Eikä siitä näytetä kantavan edes huolta. Olen jälkeen miettinyt, että olisi tosi kiva ollut tietää miten hän sitten ajattelee. Mikä on se ajatuskuvio tai ajatusmalli, jolla toisella tavalla ajatteleva ihminen ajattelee. Tämä ei ole minulle tähän päivään saakka selvinnyt.
Olisipa itsellänikin ajatus.
Töissä kyllä olen.
Mutta haluan kyllä löytää jotakin muuta.