Onko muilla talous kunnossa ja olet helpottunut siitä kun luet

Lapsuudesta juurtunut mieleen huoli taloudellisista asioista, mutta myös säästäväisyys. Tänään ei huolta taloudesta, vaikka ei rikkauksiakaan ole. Lienee yksi aihe onnellisuuteen. 

Kyllähän se vähän noin on. 

Itselläni ei ole tällä hetkellä mitään hätää mutta helpotus ei silti ole ensimmäinen tunne kun luen muiden ahdingosta vaan huoli. Huoli maan ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, huoli lasteni tulevaisuudesta, huoli omastakin tulevaisuudesta vanhana ja mahdollisesti sairaana. 

No minulla ei ole talous kunnossa, olen töissä mutta minulla ei ole yhtään säästöjä. Hirveä stressi jos jäisin työttömäksi että miten pärjäisin ja miten lapseni pärjäisi. Ja alalla jolla olen töissä niin olisi lähdes mahdoton tämän ikäisenä löytää uutta työtä.

Joo, talous on kunnossa, eikä enää haittaisi vaikka jäisi työttömäksi. En enää ikinä vakavissani edes etsisi töitä, vaan odottelisin kaikessa eläkeikää. Toki työkkärin vaatimat työnhaut sitten tekisin, mutta niin kieli poskella ettei varmasti joutuisi enää mihinkään töihin.

Vierailija kirjoitti:

No minulla ei ole talous kunnossa, olen töissä mutta minulla ei ole yhtään säästöjä. Hirveä stressi jos jäisin työttömäksi että miten pärjäisin ja miten lapseni pärjäisi. Ja alalla jolla olen töissä niin olisi lähdes mahdoton tämän ikäisenä löytää uutta työtä.

Onko sinulla mahdollisuus nyt ruveta pistämään kuukausittain hieman säästöön? 

Mitä? No en todellakaan ole helpottunut, ihan karmea tilanne ja monet kärsii. 

Kannattaa katella muutakin ku sitä omaa napaa.

Mulla on kunnossa vaikka on pieni eläke ja jäin vuosi sitten liiton lisäpäiviltä eläkkeelle. Ei onneksi enää tarvi työtön olla.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole tällä hetkellä mitään hätää mutta helpotus ei silti ole ensimmäinen tunne kun luen muiden ahdingosta vaan huoli. Huoli maan ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, huoli lasteni tulevaisuudesta, huoli omastakin tulevaisuudesta vanhana ja mahdollisesti sairaana. 

Joo, huonosti muotoiltu, mutta helpotus ettei omalla kohdalla ole noin. Vähän pelottaa vanhuus kyllä. Mikä on Suomessa tilanne kun itse tarvitsee apua. Ap

talous on kunnossa ja itsestä riippumattomasti tulee rahaa säännöllisesti kivasti. en jaksa murehtia muiden ihmisten tähden. Tässä maailmassa saisi olla joka asiasta huolissaan. en viitsi surra muiden elämää

Vierailija kirjoitti:

No minulla ei ole talous kunnossa, olen töissä mutta minulla ei ole yhtään säästöjä. Hirveä stressi jos jäisin työttömäksi että miten pärjäisin ja miten lapseni pärjäisi. Ja alalla jolla olen töissä niin olisi lähdes mahdoton tämän ikäisenä löytää uutta työtä.

Alat säästämään. Aloita vaikka muutamalla satasella kuukaudessa. Siitä kertyy pikkuhiljaa isompi summa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä? No en todellakaan ole helpottunut, ihan karmea tilanne ja monet kärsii. 

Kannattaa katella muutakin ku sitä omaa napaa.

Olen elänyt arkea aikoinaan jolloin ei ollut mihinkään ylimääräiseen varaa. Säästämisellä on päässyt tähän tilanteeseen. Nautin siitä nyt. Ap

Niinno. Minä olen taistellut elämäni rutiköyhästä hyväpalkkaiseksi ja varakkaaksi. Sitten sille jo aikuiselle lapselle tapahtui jotain, ja olen auttanut. Siihen on sit varakkuus mennyt ja on siinä ja tässä että pärjääkö palkallakaan. Jos jotain sattuisi, esim sairastuisi itse, oltaisiin ihan pulassa. 

Että en uskaltaisi tuudittautua siihen, että jokin on nyt kunnossa

Vierailija kirjoitti:

Niinno. Minä olen taistellut elämäni rutiköyhästä hyväpalkkaiseksi ja varakkaaksi. Sitten sille jo aikuiselle lapselle tapahtui jotain, ja olen auttanut. Siihen on sit varakkuus mennyt ja on siinä ja tässä että pärjääkö palkallakaan. Jos jotain sattuisi, esim sairastuisi itse, oltaisiin ihan pulassa. 

Että en uskaltaisi tuudittautua siihen, että jokin on nyt kunnossa

Nyt kiinnostaa mitä sun lapselle tapahtui että sun koko omaisuus meni?

Nyt on kun otin avioeron. Ei ole mies sotkemassa taloutta. :)Eli ei tarvitse elättää miestä.

Kerropa ap miten se puun koputus auttaa? Ei yhtään mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudesta juurtunut mieleen huoli taloudellisista asioista, mutta myös säästäväisyys. Tänään ei huolta taloudesta, vaikka ei rikkauksiakaan ole. Lienee yksi aihe onnellisuuteen. 

Juu meillä vanhemmat hoki kuinka kahvilat ym on kalliita ja syötiin ihan perunaa,kalapuikkoja ,kyljyksiä ym hyvää kotiruokaa. Olen oppinut taloudelliseksi. Kaikki käytettiin tarkkaan.

Talous on kunnossa, mutta en pidä sitä enää itsestäänselvyytenä sen jälkeen kun sain kenkää jouluna -24. Onneksi työllistyin irtisanomisajan puitteissa uudelleen. Nyt on olen tarkka rahankäytöstäni ja pyrin kaikissa tilanteissa varmistamaan selustan niin hyvin kuin mahdollista. Ei ihme että talous sakkaa, kun ainakin oma luottamukseni päättäjien kykyihin viedä tätä maata eteenpäin tai luoda toivoa on tasan nolla. 

Vierailija kirjoitti:

Kerropa ap miten se puun koputus auttaa? Ei yhtään mitenkään.

Kyllä se auttaa. Karma hoksaa että ei tuo ole liian ylpeä ja itsevarma.

Talous kunnossa, mutta työelämää se 20+ vuotta jäljellä. Peruseläminen toki onnistuu, vaikka työt loppuisi, mutta lähes kaikki hupi ja ekstra jäisi pois. Tietty lapsianikin haluan auttaa elämässä vauhtiin ja siitä tuli hankalampaa. Toivoisin, että kaikilla olisi töitä tai ainakin mielekästä tekemistä.