Miten päästää irti unelmasta?

Mikä se sellainen unelma on, joka on täysin mahdotonta saavuttaa? Vaikea oikein kommentoida mitään, kun en nyt tiedä harmitteletko vaan sitä että et tule koskaan voittamaan eurojackpotissa 50 miljoonaa, vai minkä tason unelmasta on kyse?

Toivon, että oisin läheisempi yhdelle itselleni tosi tärkeälle ihmiselle. Mut hän on tärkeämpi mulle kuin mä hänelle, vaikka musta selvästi välittääkin. Tietysti olen siitä jo tosi kiitollinen, mut samalla tuntuu jotenkin tosi pahalta huomata etten oo sen tärkeämpi. Jotenki vaikea kuvailla tätä.

Ap

Kun luulet jo menettäneesi kaiken on jäljellä vielä tulevaisuus.

Oikeastaan on vain 2 haavetta jotka tietyllä hetkellä voi todeta toteutumattomiksi: lapsen hankinta kun ikää on liikaa ja rakastetun kuolema. Noita ei voi palauttaa mitenkään, monet muut haaveet voi toteutua vaikka 90 v:nä

Vierailija kirjoitti:

Toivon, että oisin läheisempi yhdelle itselleni tosi tärkeälle ihmiselle. Mut hän on tärkeämpi mulle kuin mä hänelle, vaikka musta selvästi välittääkin. Tietysti olen siitä jo tosi kiitollinen, mut samalla tuntuu jotenkin tosi pahalta huomata etten oo sen tärkeämpi. Jotenki vaikea kuvailla tätä.

Ap

Onko kyseessä romanttinen suhde/kiinnostus?

Hanki tilalle toinen, realistinen unelma. Tylsää, mutta toimii.

Vierailija kirjoitti:

Kun luulet jo menettäneesi kaiken on jäljellä vielä tulevaisuus.

Oikeastaan on vain 2 haavetta jotka tietyllä hetkellä voi todeta toteutumattomiksi: lapsen hankinta kun ikää on liikaa ja rakastetun kuolema. Noita ei voi palauttaa mitenkään, monet muut haaveet voi toteutua vaikka 90 v:nä

Hohhoijjaa... no ei todellakaan ole noin yksinkertaista. 

Pitää tunnustaa tosiasiat ja se, että kaikki oma vaivannäkö ja tunteet ovat menneet hukkaan. Joskus tunnustaminen vie tosi pitkän aikaa, ennen kuin pystyy luopumaan. Ihminen on toiveikas olento ja toivoa on vaikea nitistää. Se kuuluu ihmisen olemukseen.

Siihenkin kannattaa varautua, että kun viimein pystyy luopumaan unelmasta, mitään muuta ei tule tilalle kuin masennus. Ihminen ei välttämättä pysty suuntautumaan enää kohti uusia unelmia, koska kiinnostusta ja motivaatiota ei ole, eikä niitä voi pakottaa.

Tulee vähän oma ex-tilanne mieleen kun ex halusi myöhemmin olla yhteyksissä ja ehkä lähentyäkin kun olin laittanut jutun poikki sen tunnuttua silloin ylipääsemättömän hankalalta. Alkuun olikin ihan mukavaa olla "ihan vaan kaverina" yhteyksissä, mutta jossain vaiheessa ne menneet kaunat alkoi nousemaan mieleen aina vain enemmän. Exän kanssa on myös hankala puhua asioista koska hän on sellaista asiat hautaavaa tyyppiä ja herkästi myös ottaa asioista itseensä, mikä oli myös osasyy hankaluuksiin suhteessakin. Hän on minulle tietenkin tärkeä osa elämässäni, mutta välit on viilentyneet aika lailla lähinnä omasta passiivisuudestani johtuen. Tavallaan surullista, mutta en tiedä mitä muutakaan tässä voisi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon, että oisin läheisempi yhdelle itselleni tosi tärkeälle ihmiselle. Mut hän on tärkeämpi mulle kuin mä hänelle, vaikka musta selvästi välittääkin. Tietysti olen siitä jo tosi kiitollinen, mut samalla tuntuu jotenkin tosi pahalta huomata etten oo sen tärkeämpi. Jotenki vaikea kuvailla tätä.

Ap

 

Onko kyseessä romanttinen suhde/kiinnostus?

Ei.