Mita ajattelet ihmisista, jotka muuttavat ulkomaille? Oletko kateellinen hyvista tuloista ja hienoista autoista? Elamankokemuksista ja kielitaidosta? Vai mita ajattelet?

Rohkeudesta ja kokemuksista sen sijaan olen " kateellinen" , kateus on väärä sana koska kateus on turhuutta.

Itse elin ihannudessa 1,5 vuotta ja voin todeta, että kyllä oli syytäkin muiden olla kade...

Vierailija:

Itse elin ihannudessa 1,5 vuotta ja voin todeta, että kyllä oli syytäkin muiden olla kade...

että olin kateudesta vihreä veljelleni, joka muutti Ranskan rivieralle tai tutulle, joka muutti Australiaan.

Eli riippuu paikasta, sillä kyllä minäkin haluaisin sellaisen sään.

Vierailija:

Itse elin ihannudessa 1,5 vuotta ja voin todeta, että kyllä oli syytäkin muiden olla kade...

Vierailija:

Itse elin ihannudessa 1,5 vuotta ja voin todeta, että kyllä oli syytäkin muiden olla kade...

Kun elää täällä pimeässä loskassa niin ei tässä paljon hymyilytä...8 kk vuodesta on pimeää ja kylmää :(



Meillä muutto on nyt onneksi mitä todennäköisemmin tulossa viimeistään parin vuoden päästä.

Minä tunnen monta jotka ovat muuttaneet ulkomaille " kurjuuteen" .

Asun jo 10 vuotta täällä ja voin lohduttaa teitä " kateellisia" , että ei ruoho sen vihreämpää aidan toisella puolella ole. Täällä asumisessa on sekä hyviä että huonoja puolia.. moni asia on Suomessa paremmin kuin täällä! Koulut, tuet, naisten asema...



Täällä tietysti on lyhyempi talvi ja sää muutenkin leudompi..välimatkat lyhyet muualle ...Sveitsissä ei ole varaa ostaa kuin harvoilla omaa asuntoa/taloa ja sen takia elämän sisältö järjestetään toisin eli harrastetaan , matkustetaan ja eletään tässä ja nyt ( joka suomessa usein mielestäni ei toteudu ! Vain niillä joilla on varaa.. )



Minä olen jo haaveilemassa muuttoa takaisin rennompaan, modernimpaan maahan kuin tämä Sveitsi!

Mutta pidän hyvänä ja avartavana kokemuksena. Itse olen asunut kahdessa eri maassa molemmissa n. vuoden. Näistä kokemuksista oli hyötyä työpaikan saannissa sitten Suomesta. Mutta kuten aikaisempi kirjoittaja sanoi, niin ruoho ei todellakaan ole vihreämpää aidan takana. Nuorempana haaveilin asumisesta ulkomailla pidempäänkin, mutta nyt olen tyytyväinen Suomessa sijaitsevaan työhöni, joka sisältää paljon kontakteja ulkomaille sekä sopivassa määrin matkustelua. Kyllä se töissäkäynti on sittenkin paljon helpompaa omassa maassa, johtuen mm. kulttuurieroista ja monista käytännön asioista. Eri asia olisi tietysti, jos asuisi ulkomailla siten, ettei kävisi töissä, mutta kun käy töissä, niin kyllähän se on loppujen lopuksi sitä samaa työ-koti-perhe rumbaa asuipa missä tahansa.

Itse vietin vuoden ulkomailla miehen työn takia. Vuosi oli antoisa ja siitä jäi runsain mitoin hyviä muistoja. Elimme paljon leveämmin kuin suomessa, mutta en silti olisi halunnut jäädä sinne pysyvästi. Voisin kuvitella lähteväni uudestaan maailmalle, mutta vasta kun lapsemme on käynyt koulunsa sopivalle tasolle saakka.

Itse asiassa, en taida tuntea ihmisiä, jotka eivät olisi asuneet ulkomailla. Kaikki työkaverit ovat asuneet ulkomailla ja kouluissani ovat olleet useimmat vaihdossa vähintään. Jopa sukulaisista vain kourallinen on siltä " välttynyt" .



Siksi en kuvittele mitään ihmeellistä asiasta. Hyvä kokemus ja kaikille suosittelen ehdottomasti. Ei siellä tulot välttämättä kummoisia ole, ellei komennukselle mene. En ole kateellinen komennuksella oleville, ei se nyt niin paljon menetystä kotimaassa korvaa ne palvelijat ja autokuskit.



Kielitaito on tietysti mainio juttu. Kenties lasten kasvettua itsekin taas saan innostuksen lähteä. Siksi asummekin vuokralla, sillä koskaan ei tiedä, missä kuolee. :D

Minua ei saisi villit hevosetkaan vaihtamaan asuinmaata. En usko, että kestäisin hyvin eroa sukulaisistani, ystävistäni ja läheisistäni.



Ihan mielelläni käyn ulkomailla, mutta kyllä kokemus on osoittanut, että kuukauden reissukin ulkomailla teki minulle tiukkaa.



Eikä kaikilla kaiketi se elintaso niin ihmeellinen ulkomailla ole. Tai sitten me vaan tienaamme tarpeeksi täälläkin siihen mukavaan elintasoon :-)

Päällepäin pitää tietty olla iloinen ystävien ja tuttujen puolesta, jotka on lähdössä. Mä olen todellinen koti(maa)kissa, ja yhden pätkän Saksassa eläneenä sanon ei kiitos uusille haasteille maan rajojen ulkopuolella. Onneksi olen sellaisella akateemisella alalla, jolla riittää tekemistä kotimaassakin.

Itse asun Etelä-Euroopassa, ja toki säät täällä ovat yleisesti ottaen mukavammat kuin Suomessa. Mutta näinkin pinnallisessa asiassa kaipaan Valkoista joulua/talvea ja Suomen kesän raikkautta ja tuoksua - pari kuukautta liki 40C kuumuutta käy jo hermoille. Juuri nyt on vuoden paras aika :) lämmintä muttei kuumaa, luonto on vielä vihreää eikä ruskeaa ja palanutta.



Olen ollut n. 12 vuotta pois Suomesta, mieheni on ulkomaalainen. Joskus salaa haaveilen siitä, että voisimme muuttaa Suomeen (se ei kuitenkaan tule tapahtumaan). Siellä on moni asia paremmin kuin täällä, erityisesti opiskelu- ja työnsaantimahdollisuudet itselleni, koulu, tuet, yleinen turvallisuus, puhdas luonto... Kaipaan perhettäni ja tunnen olevani revitty kahteen suuntaan. En enää koe itseäni suomalaiseksikaan, olen sen verran paljon muuttunut näiden vuosien aikana.



Ruoho ei todellakaan ole vihreämpää aidan toisella puolella, toki aluksi kaikki voi kuulostaa hienolta mutta tavallista arkea tämä on täälläkin hyvine ja huonoine puolineen.

kuin voi ympäri vuoden (tai ainakin pidempään) uida ja harrastaa kesälajeja ym. Täällä Suomessa on nyt viimeiset 7 kk katottu tätä räntää, loskaa, pimeyttä, tuulta jne. Täällä masentuu jos yhtään on kesäihminen. Meillä suunnitelmissa muutto ulkomaille heti kun on mahdollista töiden, opiskelujen ym. jälkeen.

että se Suomen luminen valkea talvi ainakin etelä-Suomessa on ehkä 1-2 viikkoa vuodesta. Esim. viime talvena ei ollut juuri yhtään talvea vain pimeää, märkää ankeutta. No ei ole lumista talvea esim. Keski-Euroopassakaan, mutta siellä sentään ei ole niin pitkää kylmää ja pimeää aikaa kuin täällä.