Rakastan itseäni ja elämää, en ole masentunut mutta toivoisin pääseväni pois täältä "kotiin"
Elämä on tavallaan todella kaunista. Rakastan itseäni ja muutenkin kaikki on ihan hyvin. Ei ole paljoakaan mutta silti tuntuu, että minulla on kyllä kaikki kun minulla on tämä yhteys itseeni. Kuitenkin tunnen ettei tämä paikka ole minua varten kaikesta huolimatta. Tai etten vain koe oloani jotenkin kotoisaksi. Ihmiset jännittää ja pelottaa, pelkään heidän kriittisyyttä. En oikein koe oloani mukavaksi monenkaan lähellä. Olen tainnut menettää yhteyden muihin ihmisiin mutta en kokonaan koska tunnen paljon empatiaa muuta kohtaan. Jokin epäaitous kuitenkin täällä ahdistaa. Olisin avoimempi mutta on kylmää.
Kommentit (7)
Sinussa ja sinulla on paljon ihan olennaista voimaa ja rikkautta. "Maailma" on valitettavasti egosta käsin rakentunut ja sen vuoksi epäaito. Ihmiset yrittävät vain selvitä ja ajaa omaa ja läheistensä etua.
Uskotko että sulle tulee lämmin ja hyvä olo kuolleena 2m turpeen alla?
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ja sinulla on paljon ihan olennaista voimaa ja rikkautta. "Maailma" on valitettavasti egosta käsin rakentunut ja sen vuoksi epäaito. Ihmiset yrittävät vain selvitä ja ajaa omaa ja läheistensä etua.
Niin.
Vierailija kirjoitti:
Uskotko että sulle tulee lämmin ja hyvä olo kuolleena 2m turpeen alla?
Uskon, että kehomme on vain meidän lihallinen ulkoasumme.
Haluan mennä samaan paikkaan, mihin koiranikin meni. Täällä on vain tämä yksinäisyys.
Ohis
..