Lue keskustelun säännöt.
Kerro ikäsi sekä minkä ikäiseksi itsesi tunnet!
Kommentit (27)
24 vuotias, mutta koen itseni 100 vuotiaaksi, ja olen valmis kuolemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
41, henkisesti 14, ruumiillisesti 99.
56 vuotias, tunnen itseni noin 40 vuotiaaksi.
57 v ja tunnen itseni 57 v. Tosin en tiedä miltä tämän iän pitäisi tuntua, tai miltä olisi pitänyt tuntua, kun olin 40 v. Tämä on vähän sama, jos miettii kumpi tuli ensin, kana vai muna. Tai mihin avaruus päättyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
53 ja 65 - raihnainen olo, olen tk-eläkkeellä ja henkisesti myös vanhuuseläkkeellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 33, aika samalta tuntuu :) Oon aina tykännyt olla sen ikäinen kuin olen. Paitsi että nykyisen deittimiehen (joka on mua 3 vuotta nuorempi) kanssa tuntuu että taannun aivan joksikin teiniksi :D Tää on hassua, mutta koen että ehkä se tekee myös terveydelle hyvää 😅 N33
Huvipuistohullu kirjoitti:
51 ja 15 😄
Ihana 😊😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
60. Olen melkein koko elämäni tuntenut itseni suunnilleen 40-vuotiaaksi, jo teini-iässä. Nykyään olen vain väsyneempi ja aika tuntuu kuluvan aina vain nopeammin. Ruumiillinen ja henkinen ikä ovat kaksi eri asiaa.
Mielenkiintoista, itsekin olen jo teini-iässä tuntenut itseni joksikin nelikymppiseksi ajatusmaailmaltani :D Ei se kaukana enää olekaan, kuuden vuoden päässä. N
61 ja tunnen itseni pauttiarallaa nelikymppiseksi. Kärrynpyörä ja spagaatti onnistuvat helposti ja itse asiassa monenlaisia fyysisiä vaivoja on paljon vähemmän kuin kolmekymppisenä. Selkäni liikkuvuuden esimerkiksi sain kuntoon vasta viitisen vuotta sitten. Pois ovat jääneet myös migreenit, selkäkrampit, niskakrampit, vatsavaivat jne.
Ehkä teen asiat jotenkin nurin päin, kun terveys tuntuu iän myötä parantuneen eikä päinvastoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 48 ja tunnen itseni 32-vuotiaaksi. Jostain syystä tunnen itseni aina 16 vuotta nuoremmaksi mitä olen eli viime vuonna oletin olevani 31-vuotias ja 42-vuotiaana 26-vuotias..
Tämä alkoi kymmenisen vuotta sitten. Siihen asti en jotenkin edes ajatellut ikääni ikinä ja nykyään kun ajattelen niin automaattisesti pidän itseäni tuon 16 vuotta todellista nuorempana ja itseäni samanikäisenä kuin vaikka joku julkkis tai muu mediassa haastateltu jonka ikä mainitaan.
Vierailija kirjoitti:
41, henkisesti 14, ruumiillisesti 99.
Itse olen 47 vuotta, mutta henkisesti n. 30-vuotias ja fyysisesti joku +60v. Ei hyvä combo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
24 vuotias, mutta koen itseni 100 vuotiaaksi, ja olen valmis kuolemaan.
Melkein sama. Ikää 41 ja ajattelen kuolemaa joka päivä, pian varmaan loppuu. Ehkä koen olevani jotain 85+
Se itsensä kokeminen jonkun tietyn ikäiseksi loppuu keski-iässä, mutta ei sitä kukaan sano ääneen. Viimeinen mielletty jää päälle.
48, kehollisesti koe olevani noin 35v, mieleltäni 60.
Henkisesti plus 100v., muuten n 30. Olen 47.
Kuusikymppinen olen, ja siltä tuntuukin. Palautuminen fyysisistä suorituksista on paljon hitaampaa kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Työssä kokemus auttaa paljon, mutta uusia ideoita saan paljon vähemmän kuin ennen, vanhoilla spekseillä yleensä menen. Silmälaseja en vielä tarvitse, tähän mennessä C-kortti (jota en oikeasti oikein mihinkään tarvitse) on uusittu näkötarkastuksen jälkeen ilman ongelmia.
Ei lääkityksiä. Jos mitään erikoisempaa ei ilmene, eläkeikään asti vähintään olen työkunnossa.
60. Olen melkein koko elämäni tuntenut itseni suunnilleen 40-vuotiaaksi, jo teini-iässä. Nykyään olen vain väsyneempi ja aika tuntuu kuluvan aina vain nopeammin. Ruumiillinen ja henkinen ikä ovat kaksi eri asiaa.