Kokemuksia 3-vuotiaan siirtymisestä kielikylpyyn?

yleensä 4- tai 5-vuotiaana. Silloin äidinkieli on tarpeeksi kehittynyt ja vankalla pohjalla. Ja hyvä olisi lapsen siinä vaiheessa olla muutenkin suht " koulukypsä" eikä kielellinen lahjakkuuskaan ole pahitteeksi.



18

EI kielikylpyyn. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Suomessa voi kielikylvyksi sanoa vain ruotsinkielistä opetusta.



Ja nopeasti ne lapset oppii vieraan kielen.

Kielikylpy on kielenomaksumisen malli, jossa kieli omaksutaan käyttämällä sitä luonnollisissa ja mielekkäissä kommunikaatiotilanteissa ja samalla rohkaistaan lapsia kielen aktiiviseen käyttöön.



Kielikylvyssä opettaja puhuu lapsille vain opetettavaa kieltä, mutta ymmärtää myös lasten äidinkieltä. Uuden kielen omaksuminen ei tapahdu lasten äidinkielen kustannuksella, vaan kielikylpy on rikastava malli, jossa lapsi oppii yhden tai useamman kielen lisää säilyttäen äidinkielensä.

Se ei tajua, ettei lapsille voi opettaa Suomessa tarhassa kuin ruotsia kylpemällä...Suomi on kaksikielinen maa, jossa kumpikaan virallisista kielistä ei ole englanti. Vain virallista kieltä voi opettaa kylpemällä. Muita ei voi.



Nuija!



Menis ranskankieliseen Kanadaan jos haluaa enkkulaiseen kielikylpyyn!!! ARggh!

ihanne on että lapsi oppisi 2 äidinkieltä mutta näin ei käy eikä se näy kun vasta esim yo-kokeessa tms, ei arjessa siis

Suomessa kylvetään vain ruotsiksi. Ei edes saame käy. Piste.



Jos laitatte lapsenne englanninkieliseen kielikylpymetodilla toimivaan päiväkotiin, niin tulette huijatuksi ja lapsenne jäävät kielipuoliksi.



Suomessa suomi ja ruotsi.

Sveitsissä saksa, italia, retoromaani ja ranska.

Irlannissa englanti ja iiri.

Espanjassa espanja ja säkällä katalaani...jos av-mammat suovat.

Senkun pommittaa faktoja vaan yleisölle...

Lapsi oli siis ensin kielikylvyssä kaksi vuotta päiväkodissa ja nyt menee jo yläkouluun, edelleen kielikylvyssä. Tällä hetkellä puhuu sujuvasti suomea, ruotsia, englantia ja kohtalaisesti saksaa. Olemme olleet todella tyytyväisiä, missään vaiheessa ei äidinkieli ole vaarantunut. Koulussakin on keskiarvo ollut yli kahdeksan sekä suomeksi opetettavien että ruotsiksi opetettavien aineiden osalta.

Miten siellä kielikylvetetään lapsia? Kun ei ole vähemmistö- tai toista virallista kieltä?

näkyvät vasta yläasteella. Abstraktissa kielenhallinnassa.

pitääpä soittaa ja haukkua huijareiksi

Äidinkieltä vai muita kieliä?

liittyy tiettyjä etuja. Suomessa on luotu koulujärjestelmä, jossa sillä kielikylpykielellä voi opiskella silti Suomen koululaitoksen normien mukaan, voi kirjoittaa ylioppilaaksi sillä kielellä, jopa opiskella yo-tutkinnon.



Esim. englanniksi voi tietty opiskella suht hyvin esim. Helsingissä, mutta se vaatii ihan muutamaan kouluun pyrkimistä ja pääsemistä, eikä se koulutus ole yhtä hallittu kokonaisuus, vaan sitä, että kuka vaan tarjoaa mitä vaan.

ainakaan jos kotona kielenä vain yksi kieli, suomi tai ruotsi, alueen pääkieli.



t. itse aikanaan kielikylvyn saanut

Äidinkieltä ja sitä kielikylpykieltä.



33

Lapsemme ovat sitten varmaan joidenkin kirjoittajien mielestä kielettömiä tai ties mitä puolikielisiä, koska he ovat syntyneet Saksassa, aloittaneet siellä kerhotoiminnan saksaksi, muuttaneet 2- ja 3-vuotiaina Suomeen, menneet kokonaan ruotsinkieliseen päiväkotiin ja siirtyneet 5-vuotiaina VIRALLISEEN ruotsinkieliseen kielikylpypäiväkotiin, josta jatko kulkee esikoulun kautta peruskouluun.



Olemme suomalais-saksalainen perhe, jonka kotikieli on suomi. Valitettavasti vain kotipaikkakunnallamme ei ole saksankielistä päiväkotia tai koulua, ja siitä syystä olemme ottaneet ns. toiseksi parhaan vaihtoehdon ja valinneet ruotsin kielen oppimista tukevan väylän. Lapset (5- ja 6-v.) hallitsevat suomen kuten äidinkielen pitääkin, puhuvat lisäksi ruotsia erinomaisesti sekä ymmärtävät saksaa. Mitään kielellisiä ongelmia heillä ei ole missään vaiheessa ollut, mutta me vanhemmat olemme kyllä joutuneet selitellä ulkopuolisille valintojamme ihan liiankin kanssa.



Sitä hämmästelin kielikylpyinfossa, miksi vanhemmille perusteltiin niin kovasti kielikylvyn metodia ja toimintaa tutkimustulosten valossa. Enää en ihmettele, koska epäluulo menetelmää kohtaan on näin suuri! Miksi me suomalaiset olemme jotenkin niin kamalan viisaita kieliasioissa? Olen itse asunut niin monikulttuurisessa ja -kielisessä ympäristössä lapsuuteni kaksikielisen ympäristön lisäksi, etten oikein aina jaksa tätä vastakkain asettelua.

Siis äidinkielen osalta. Kiinnostaa kovasti, kielikylpy mietinnässä.

Oma esikoiseni on kielikylvyssä. Olen vaan opiskellut kyseistä aihetta ja suoritan siitä parhaillaan jatko-opintoja. Olen itse kaksikielisestä suvusta ja ystäväpiiri on monikielinen.



Arkikielen hallinta ja syvällisempi kielitaito ovat kaksi eri asiaa. Siksi niissä infoissa varmaan asiasta puhutaan, koska moni sotkee nuo, eikä tajua välttämättä kielitaidon eri nyansseja ja niiden puutteita.



18 ja 38 yms.

lapsi voi kasvaessaan hakeutua englanninkieliseen peruskouluun? Onko se huijausta kun ei ole kielikylpy kyseessä?

kaksi kieltä. Vain murto-osa enemmän kuin kaksi. Ja jotkut vain yhden.