kierrätätkö lastenvaatteet vai myyt

Jos siis haluat niskalaputtomia mennä lainaamaan eteenpäin.

Yhden kaverin kanssa lainaillaan lasten vaatteita, sillä periaatteella että jos ne tahraantuu/ menee rikki tms. ei haittaa. Mutta käytön jälkeen annetaan takas omistajalle. Muuten osan vaatteista myyn, osan anna pois, osan laitan keräyslaatikkoihin. On ihan pelkkää ahneutta alkaa myymään toisilta lainaks saatuja tavaroita. Tavallista kylläkin.

Suurimman osan säästän mahdolliselle toiselle lapselle, jos Luoja suo, ja mitä en säilytä, niin vien kierrätyskeskukseen.

Vierailija:

Suurimman osan säästän mahdolliselle toiselle lapselle, jos Luoja suo, ja mitä en säilytä, niin vien kierrätyskeskukseen.

Ja muistan kyllä ihan tarkkaan mistä mikäkin vaate on tullut. Ja jos olen saanut käytettyjä vaatteita olen kysynyt, että saanko viedä kierrätyskeskukseen, vai haluatko takas.

Minä annan eteenpäin tuttaville ja Pelastusarmeijalle loput.

Jos ajattelit saada takaisin niin se pitäisi kyllä sanoa antaessa.

Minua tutut ovat pyytäneet laittamaan vaatteet kiertoon, kun en itse niitä enää tarvitse. Kukaan ei ole odottanut, että palauttaisin ne heille. Annan niitä eteenpäin tai laitan vaatekeräykseen. Itse ostamiani vaatteita olen myynyt kirpparilla tai antanut tutuille.

Myyn pieneksi käyneet ja ostan isompaa tilalle, joskus jonkun äidin kanssa ihan päittäin. :) Raha mahdollistaa luotettavan kierrätysringin toiminnan, yhteen suuntaa menee vaatteet lenkissä ja väinvastaiseen suuntaan raha. Kierrätystalouden perusoppi numero 1.



En siis lahjoita, ellen väsy välillä myymiseen. Silloin lahjoituksen kohde on tuo Uffin laatikko tuossa lähellä.

ainakin että jos joskus tarvitaan... ja oikeesti nyt kun olen antanut esim isojen lasten hautajaisvaatteet lainaan niin ei tullut taks ja kuitenkin mulla niille vielä kaksi käyttäjää. ja myös ois toivonut että se kierrätys toimisi kahteen suuntaan. eli jos olen jotain antanut ystävälle ja nyt kun mulla on sitten pienimpi lapsi niin tarjoaisi edes kiertoon. mutta taitaa olla voiton maksimointi niin tätäpäivää tässäkin asiassa että kaikki muu on sulaa hulluutta



ap

Ennen aina yhdelle tutulle kaverille, mutta en enää, vaan vien ne uffin-laatikkoon. Mä en halua säästellä vaatteita kotona, enkä " kaverillekaan" , halua niitä enää antaa.

ja nämä eivät ole myyneet niitä vaan laittaneet eri tavoilla ilmaiseen kiertoon. Olen kyllä jo antaessani sanonut, että mulle on ihan sama mitä niille tekevät sitten jatkossa.

Must toi LAINAAMINEN on hölmöä. Entä jos joku menee rikki/tahraiseksi tms mitä lapsiperheessä usein tapahtuu? Monilla on säilytystilaa niukasti, joten ei voi kaikkea säilyttää. Jollakin on rahapula ja kaikki turha myyntiin. Moni ei muista onko mikäkin ostettu kaupasta/kirpparilta/saatu joltain omaksi/saatu joltain lainaksi tai mitä kautta nyt mikäkin kenellekin päätyy.

Typerää vetää herne tuollaisesta. Ne ovat vain materiaa... ei kenenkään ihmishenkiä.

Vierailija:

itse olen aina laittanut pienet vaatteet kietoon ystäväille ja tuttaville. Kaikki on kelvannut. Kun nyt sitten saimme pikkuprinsessan, tuntuu että tämä kierrätys ei toimi toisin päin. Ei puhettakaan että olisin saanut takaisin edes niitä jotka itse olen eteenpäin laittanut. Kysyttäessä tullut vastauksia että myin ne kirpparilla tai huutiksessa.

Näinkö se nykyään menee että kaikesta pitää saada rahallinen hyöty vaikka sen olisi itse ilmaiseksi saanu.

no ei kai se auta kun taas ostaa itse ja antaa sitten kiertoon.

ja saattavat hajota ja vaikka mitä. mutta jos rahan puutteessa myyt kaverilta lainattuja tavaroita niin ei kai se ihan oikein mene. Ja muutenkin jos tiedät jotain jotain saaneesi niin onhan se kohtelista edes kysyä että haluaako takisin sittenrin tai syöttötuolin tai sitten sen kassillisen kenkiä ja vaatteita. Eniten harmittaa just nyt noi lasten juhlavaatteet.. ne kun on aika uuden karheet... ostetiin viime kesänä appiukon hautajaisiin ja nyt sit on seuraavat tulossa. ois menny omillekin vielä... ja tummat suorat housut muihinkin juhliin esim. esikoisen konsettiasuna... mutta ei näy ei kuulu.... oli kulmilla sopivasti kirppari jossa meni hyvin kaupaksi...



ja kun itse todella antanut vaatetta kiertoon monta säkkiä niin ois kiva välillä saada niitä itsekin. paljon olen tavaraa laittanut viroon menemään ja taidan sinne laittaa jatkossa kaikki, niin ei tarvii muiden kerätä pennosia niillä meidän vaatteilla.



ap

Kerran vein neuvolan aulassa olevaan kierrätyslaatikkoon esikoisen vaatteita, osa oli itseni tekemiä ja osa oli kaupasta. Muutama sen verran erikoinen ulkomaan tuliainen että ne sitten jälkikäteen tunnistin. Vähän käytettyjä ja siistejä vaatteita. Yhtenä yönä sitten surfailin huutiksessa lipastoa etsimässä ja samalla katselin mitä lastenvaatepuolella on... ja siellä oli myynnissä nuo vaatteette jotka olin jättänyt laatikkoon. Uteliaisuuttani sitten niitä rupesin huutamaan, ja voitin huudot. Sovin noudon ja täytyy sanoa että ihmetys oli suuri. Myyjä asui arvostetulla alueella isossa omakotitalossa. Sanoin suoraan että nämä vaateet ei ole myyntiin tarkoitettu ja tiedän mistä ne on kotoisin. Hiukan oli rouva nolona. Mutta tämä vaan esimerkkinä ahneudesta

S80:

Must toi LAINAAMINEN on hölmöä. Entä jos joku menee rikki/tahraiseksi tms mitä lapsiperheessä usein tapahtuu? Monilla on säilytystilaa niukasti, joten ei voi kaikkea säilyttää. Jollakin on rahapula ja kaikki turha myyntiin. Moni ei muista onko mikäkin ostettu kaupasta/kirpparilta/saatu joltain omaksi/saatu joltain lainaksi tai mitä kautta nyt mikäkin kenellekin päätyy.

Meillä kaveripiirissä vaatteet kiertää nopeaa tahtia. Lainaamme kavereille ja he lainaavat vaatteita meille. Kaikki tiedämme, että vaatteet kuluvat käytössä ja osa voi palautettaessa olla siinä kunnossa, ettei ole enää käytettävissä. Minkäs sille teet... Meillä on tapana merkata pesumerkkiin nimikirjaimet, joiden perusteella tiedämme palautella vaatteet oikeille omistajilleen. Erittäin hyvin on toiminut.

Jos on jotain kampetta, jota haluamme säästellä hyvänä omille nuoremmille lapsillemme, en lainaa sitä.

Nyt kun lapset ovat vähän isompia, eivät vaatteet enää niin kierrä. Itsekin olen ajatellut alkaa luopumaan pienimmistä vaatteista kokonaan. Meidän lapsiluku on täynnä, joten ei tarvetta säästää mitään. Luopumisella tarkoitan sitä, että joko myyn tai annan eteenpäin. En vielä tiedä, mitä teen. Tämä on niin uusi tilanne ;-)

mutta meillä ei kaveripiirissä ole sellaista perhettä jossa olisi myös pieniälapsia. Meille kun annettiin vielä yksi lapsi vanhemmalla iällä. Ystävät vaan jo odottelee että jälkikasvu muuttaa pois ja minä vaihdan vaippoja. Mutta on se niin ihanaa. Välillä vaan olisi kiva saada jotain nättiä tytölle, mutta suurperheessä ei juuri uusia ostella. Niinpä neiti siis kulkee sinisissä ja vanhoissa vaatteissa. Mutta onpa kuitenkin ehjiä vaikka korjattuja jo monet. Ja huutiskin on meille liian kallis kun bodystakin saa maksaa monta euroa postikulujen kanssa

maksimoin voitot ja ostan rahoilla jotain uutta ja kivaa koko perheen iloksi. Meidän lasten hyväkuntoiset merkkivaatteet kelpaisi myös tutuille, mutta kyllästyttää olla jatkuvana lypsylehmänä. Koskaan ei tule meillepäin mitään apua tai mitään muutakaan.

16. juuri tuolta mustakin tuntuu. lypsylehmänä saa olla muille.



ap.

jotain kirkkaanväristä ompelulankaa muutama kiepsi hyvin solmuin. Ja sitten kerrotte lainatessa, että merkitsit ne, niin muistaa antaa sen takaisin. Tosin tän voi tehdä vastaanottajakin, mutta sillä ei ole niin suurta intressiä merkata vaatetta kuin itse lainan antajalla. Aina kun noita myy, niin tulee tarkistettua kokolapusta kuitenkin koko ja siinä samalla huomaa, että kas, tämä olikin tämä laina-body. EI NIITÄ TODELLAKAAN MUISTA, mistä mikäkin on tullut! Parit kaverin " lainaamat" erehdyksessä myynyt ja en muuten ota enää " lainoja" vastaan.

Esikoisen pieneksi käyneet lähtee siskontytölle ja sieltä tulee sitten aikanaa kuopukselle takaisin ne mitkä on käyttökelpoisia. Mitä kuopukselta jää niin parhaat säästän mahdollista myöhempää käyttöä varten ja loput vien johonkin keräykseen.