Ovatko teidän perheessä jouluvalmistelut tasapuolisesti jaettuja?

Tietysti, aivan kuten muutkin kotityöt ympäri vuoden.

Mun mies tekee ihan älyttömästi. Minä teen kaikki ruoat, jouluna syödään aattona ja joulupäivänä täysin eri ruokaa, joten siinä on tekemistä, mies toki auttaa niissäkin. Mieheni on ihana😍

Kaikki on jaettu tasan

On. Kukaan ei tee mitään. Emme vietä

Moni ajattelee, että on tasan, mutta kyllä useimmiten kaatuu yhden henkilön niskaan

Ei varmaankaan ole. Mies ei ota osaa lahjojen hankintaan. Ruuat ja siivoukset jää pääosin mulle. Mies pesee saunan, toisaalta mä voisin ihan hyvin elää ilman omaa saunaa, eli se huoltaa joka käyttää. Mies kaataa kuusen, usein haetaan se porukalla. Koristelu menee aikalailla tasan.

Pitkin vuotta mä makaan enempi sohvalla ja mies hoitelee kaikenlaista fiksaamista, puusavottaa, autojuttuja myös mun autoon... En mä tässä ainakaan tappiolle jää.

On. Vaimo tekee tasapuolisesti kaiken 

Meillä ei ole joulustressiä. Aika paljon tehdään yhdessä ja ellei jotain tehdä, sitä ei sitten tehdä. Joulu tulee kuitenkin.

On. Se tekee jota kiinnostaakin. 

>Vai jääkö jonkun harteille? Tarkoitan kaikkea jouluvalmisteluihin liittyvää: lahjojen hankinta ja paketointi, kodin koristelu, jouluruokien suunnittelu, hankinta ja valmistus, joulukuusen haku ja koristelu - sekä tietysti myös joulun siivoaminen (koristeet laatikoihin, kuusen purkaminen, lahjapaperit roskiin jbe).

Uskomatonta kuraa! Mulla menee kauppareissun verran aikaa jouluruokien suunnitteluun, kun on sitä joulua vietetty ja ruoat ostettu jo monen monta kertaa. Pitääkö tuostakin asiasta tehdä suurempi draamanumero?

Kyllä ne aika tasaisesti jakautuu. Eri asioita hoidetaan, mutta jokainen kantaa kortensa kekoon. 

Tasapuolisesti? En tiedä. Sopivasti? Kyllä.

Mies laittaa jouluvalot. Joululahjoja suunnitellaan miehen kanssa yhdessä, molemmat hankkivat osan. Kuusi haetaan yhdessä, lapset koristelevat sen. Ruuat suunnitellaan yhdessä ja myös lapsilta kysytään, mitä toivovat joulupöytään. Minä teen suurimman osan jouluruuista, mies on apuna, jos tarvitsen. Mies järjestelee paikkoja ja siivoilee. Jouluaattona illallinen valmistellaan ja katetaan yhdessä. Nuutin päivänä mies kerää jouluvalot pois, kuusi laitetaan yhdessä pois ja asiaankuuluvat hommat, esim. siivoukset, tehdään yhdessä. Toimii meillä, eikä koskaan ole mitään erimielisyyksiä tälläisistä asioista.

Kyllä kai, ei ole laskettu mutta yhdessä touhutaan mitä touhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaankaan ole. Mies ei ota osaa lahjojen hankintaan. Ruuat ja siivoukset jää pääosin mulle. Mies pesee saunan, toisaalta mä voisin ihan hyvin elää ilman omaa saunaa, eli se huoltaa joka käyttää. Mies kaataa kuusen, usein haetaan se porukalla. Koristelu menee aikalailla tasan.

Pitkin vuotta mä makaan enempi sohvalla ja mies hoitelee kaikenlaista fiksaamista, puusavottaa, autojuttuja myös mun autoon... En mä tässä ainakaan tappiolle jää.

Ja mies voisi elää ilman lahjoja, joten tasan tuntuu menevän.

Minä koristelen kodin ja kuusen. Yhdessä suunnitellaan ja hankitaan lahjat. Ruoat ostetaan kaupasta yhdessä ja ostetaan paljon valmista, niin ei tarvitse paljon laittaa. Mies keittää puuron, minä teen salaatit ja jälkkärin. 

Eipä ollut, ei. Kahdenkymmenen vuoden ajan sain hoitaa itse kaikki joulun valmistelut, mietinnän ruuista, niiden hankkimiset ja tekemiset, lasten lahjat, kummilapsien lahjat, molempien vanhempien joulutukset (milloin käymme, mitä viemme), siivoamiset,kuusen hankinta, koko jutun. Mies vain poimi rusinat, lompsi aina ensimmäisenä pöytään ja häntä piti palvella kuin kuningasta - kinkkua leikata lautaselleen ja tarjoilla ruuat herran otettavaksi. Sitten saikin loppuaaton tunneilla aloittaa muun sikailun alkoholituotteiden äärellä viipyen. (Ja tiedoksi, itse hankin omilla rahoillani kaiken tarvittavan jouluksi, mies hankki vain välttämättömät eli viinat itselleen)

Ihanaa, kun saa tehdä omannäköisensä joulun vihdoinkin kaikkien kynnysmattovuosien jälkeen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaankaan ole. Mies ei ota osaa lahjojen hankintaan. Ruuat ja siivoukset jää pääosin mulle. Mies pesee saunan, toisaalta mä voisin ihan hyvin elää ilman omaa saunaa, eli se huoltaa joka käyttää. Mies kaataa kuusen, usein haetaan se porukalla. Koristelu menee aikalailla tasan.

Pitkin vuotta mä makaan enempi sohvalla ja mies hoitelee kaikenlaista fiksaamista, puusavottaa, autojuttuja myös mun autoon... En mä tässä ainakaan tappiolle jää.

Ja mies voisi elää ilman lahjoja, joten tasan tuntuu menevän.

Mies varmaan voisikin, minäkin voisin,  mutta lasta kohtaan se on vähän väärin.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ollut, ei. Kahdenkymmenen vuoden ajan sain hoitaa itse kaikki joulun valmistelut, mietinnän ruuista, niiden hankkimiset ja tekemiset, lasten lahjat, kummilapsien lahjat, molempien vanhempien joulutukset (milloin käymme, mitä viemme), siivoamiset,kuusen hankinta, koko jutun. Mies vain poimi rusinat, lompsi aina ensimmäisenä pöytään ja häntä piti palvella kuin kuningasta - kinkkua leikata lautaselleen ja tarjoilla ruuat herran otettavaksi. Sitten saikin loppuaaton tunneilla aloittaa muun sikailun alkoholituotteiden äärellä viipyen. (Ja tiedoksi, itse hankin omilla rahoillani kaiken tarvittavan jouluksi, mies hankki vain välttämättömät eli viinat itselleen)

 

Ihanaa, kun saa tehdä omannäköisensä joulun vihdoinkin kaikkien kynnysmattovuosien jälkeen!

MIKÄ TEITÄ PIDÄTTELEE TUOLLAISISSA SUHTEISSA?????  En voi mitenkään käsittää, tuossakin 20 vuotta. 

Meillä on tasapuolisest jaettu jo yli 25 vuotta. Kumpikin laittaa sellaisen joulun kuin haluaa ja näin on hyvä. Jos miehelle koristelu ei ole tärkeää, ei hänen sitä tarvitse tehdä eikä minun tarvitse millään tavalla puuttua siihen, montako kynttilää mies vie omaistensa haudoille tai onko meillä ulkotulia. Ruokansa kumpikin suunnittelee ja hankkii itse, ei ole riitoja saatu siitäkään aikaan.

Tapaninpäivä on kieltämättä aika erikoinen ajankohta kysymyksellesi, kun joulun vietto alkaa vähitellen olla jo ohi....