Jos olisit saanut kokea etukäteen vauva-arkea, olisitko jättänyt ehkäisyä?
Kommentit (22)
Mutta en kokonaan hylännyt unelmaa perheestä.
Päinvastoin, olisin jättänyt ehkäisyn jo paljon aiemmin pois!
Olisin tehnyt lapset paljon aikaisemmin. Mies samaa mieltä.
jos olisin tiennyt miten ihanaa tämä on. Nyt on kaksi.
Meillä vauva-aika oli vielä tavallista hankalampi-> 7kk suoraa huutoa, ennen kuin saatiin kunnon refluksilääkkeet. Uusi vauvakuume iski heti, kun sain nukkua ensimmäisen kokonaisen yön.
olisin tulevan nähnyt.
Ehkä vuoden päästä vastaisin toisella tavalla kun tästä uhmasta on päästy.
Vauva-aika ei ole mitenkään pahaa. Hankalaa on ainoastaan ikävuodet 1-4, sen jälkeen taas helpottaa...
korvikettakin pullosta, enkä mä ole 24/7 mikään vauvantekokone. Mä rakastan vauvoja, lapsia, lapsiperheen arkea ja meidän perhettä :)
jättänyt ehkäisyn nuorempana pois. En vain silloin tiennyt että perhe on mun juttu. Isomman perheen haluaisin kuin mitä enää voin saada.
Vierailija:
Olisin tehnyt lapset paljon aikaisemmin. Mies samaa mieltä.
Esikoinen oli todella helppo vaavi. Nukkui 4-6 tunnin unia ja hereillä ollessa söi ja seurusteli ja viihtyi myös yksin. Toinen oli pikkasen vaativampi kuin esikoinen, mutta todella helppo kuitenkin.
Kolmas ja ehdottomasti viimeinen on ollut se vaikein tapaus. Ei viihtynyt yksin, nukkui 1-2 tuntia kerrallaan. Hereillä ollessa söi 15-30 minuutin välein. Nyt poika 1v7kk ja edelleen välillä syö yölläkin.
Kaipaan:
-nukkumista
-helppoja lähtöjä (takki vaan päälle ja menoksi)
-rauhallisia aamuja lehden lukemisineen
-syömistä
-omia harrastuksia ja vapautta lähteä koska tahansa
-hiljaisuutta
-mahdollisuutta ex tempore-tekemisiin (leffa, teatteri, konsertit, ravintola, baarit....)
-shoppailua entiseen tapaan (voi mennä tuntikausia syömättä, poiketa vapaasti sovituskoppiin etc.)
-rauhaa katsoa omia lempiTV-sarjoja
-elämää ilman kaikensanelemaa " Rytmiä"
-omaa aikaa itsensä hoitamiseen (kauneudenhoito, meikkaus, hiustenlaitto...)
-matkailua
No, tässä ollaan mutta kai tämä joskus tästä muuttuu, kun lapsi kasvaa ja hänet voi viedä hoitoon. On se silti niin kaunis ja iloinen (sille päälle sattuessaan).
Väsynyt olen voinut olla, mutta hetkestäkään ihanan vauvani kanssa en luopuisi.
Kirsi Pihako sanoi että kun äiti sanoo " elän elämäni parasta aikaa" , joku pitää häntä pystyssä ettei hän kaadu uupumuksesta. Mutta kun ne asiat voi olla totta yhtä aikaa...
Vierailija:
-nukkumista
-helppoja lähtöjä (takki vaan päälle ja menoksi)
-rauhallisia aamuja lehden lukemisineen
-syömistä
-omia harrastuksia ja vapautta lähteä koska tahansa
-hiljaisuutta
-mahdollisuutta ex tempore-tekemisiin (leffa, teatteri, konsertit, ravintola, baarit....)
-shoppailua entiseen tapaan (voi mennä tuntikausia syömättä, poiketa vapaasti sovituskoppiin etc.)
-rauhaa katsoa omia lempiTV-sarjoja
-elämää ilman kaikensanelemaa " Rytmiä"
-omaa aikaa itsensä hoitamiseen (kauneudenhoito, meikkaus, hiustenlaitto...)
-matkailua
odotan joka päivä että lapsi kasvaisi vähän....
Mulla ei ollut mitään ruusunpunaisia kuvitelmia, koska olen yleensäkin realisti. Todellisuus vastasi suunnilleen oletuksia. Tosin vauvamme oli ehkä keskimääräistä vaativampi ensimmäisen vuotensa aikana, se oli miinusta. Nyt pian 5-vuotiaana lapsi on " helppohoitoinen" ja ihana. Vauva-aika väsyttää enemmän fyysisesti, taapero- ja leikki-ikäinen uhmineen ym. henkisesti...
Tai kotisi on lähinnä kääntymispaikka, jossa paikat ei kiillä. (Ihan hyvällä tarkoitan tätä.)
Elämä yhtä helvettiä.. Rakastan silti lastani, tätä tämänhetkistä elämää en en ja EN!
Tai hommaisin tarpeeksi rikkaan miehen ja nannyn.