Olen kyllästynyt rakkauden kiertokulkuun

Kaksi suurta rakkautta, kiitos vaan mutta menivät vierestä. Järjetöntä vetovoimaa kumppanin sukulaiseen (suhde oli jo tullut tiensä päähän). Mitään ei tietenkään voinut tehdä mutta olihan intensiivinen kokemus. Häntä olen ajatellut viime päivinä.

Yksi vetovoima suhde ja kyllä räiskyi.

Mitä nyt sitten? Missään ei ole lopulta mitään järkeä. Tunne siellä, tunne täällä. Onko olemassa mitään todellista oikeaa. Kaikessa näyttäisi olevan kyse alkukantaisista voimista jotka mieli ja keho luo. Illuusiota. Realistisin tarkoitus noiden takana on lisääntyminen.

Että tältä tuntuu kun tein oikein ja vetäydyin moraalisista syistä ihastuksen luota.