Mediaanivarallisuus ja valtionvelka vertailu: Suomi vs. Yhdysvallat

Jenkit ovat köyhiä jos miljonäärit ja miljardöörit poistetaan luvuista, hehän ovat kupanneet liiveihinsä Yhdysvaltain törkeän suuren 38,5 biljoonan dollarin valtionvelan, joka on 3-4 kertaa suurempi jenkkiä kohti kuin suomalaista. Kun tämä velka otetaan pois per jenkki, amerikkalaiset ovat keppikerjäläisiä.

Velka per asukas uudet laskelmat

Lasketaan jakamalla kokonaisvelka väkiluvulla:

USA

38,4 biljoonaa USD / 335 miljoonaa asukasta 114 600 USD / asukas.

Pyöristettynä: noin 110 000115 000 dollaria velkaa per amerikkalainen.

Suomi

Oletetaan 175 mrd € / 5,6 milj. asukasta 31 250 € / asukas.

Pyöristettynä: noin 30 00032 000 euroa velkaa per suomalainen.

USA:n velka per jenkki on noin 34 kertaa Suomen valtionvelka per suomalainen.

Käytännössä jenkit ovat siis kerjäläisiä ja varallisuus reippaasti miinuksella per jenkki. Eikä tällä jättivelalla ole saatu edes julkisia edullisia hyvinvointipalveluja, kuten Suomessa.

"Onko varallisuudessa mukana mm. työeläkevarallisuus?"

Yleinen vastaus on: pakolliset lakisääteiset työeläkevarat eivät ole mukana kotitalouksien mediaanivarallisuusluvuissa, vapaaehtoiset vakuutussäästöt useimmiten ovat.

Suomessa työeläkevarat ovat eläkeyhtiöiden hallussa, eivätkä näy kotitalouksien varallisuustilastoissa yksilökohtaisena varallisuutena.

Vastaavasti Yhdysvalloissa 401(k)- ja IRA-tyyppiset eläkesäästöt lasketaan tavallisesti kotitalouden rahoitusvaroihin, koska ne ovat yksilön nimissä olevia sijoituksia.

Ruotsissa osa eläkevaroista näkyy tilastoissa kotitalouksien varallisuutena (esimerkiksi rahastoitu yksilöllinen eläkesäästäminen), mikä tekee eläkejärjestelmäeroista yhden, muttei ainoan, selityksen maaraporttien eroihin.

Tiivistettynä: mediaanivarallisuusvertailuissa ovat mukana kotitalouksien omassa taseessa näkyvät varat ja velat; pakolliset työeläkevarat Suomen kaltaisissa maissa eivät yleensä sisälly, mutta yksityiset eläke- ja vakuutussäästöt sisältyvät, jos ne ovat kotitalouden omistamia rahoitusvaroja.

Suomen työeläkejärjestelmä siis piilottaa suomalaisten varallisuutta verrattuna jenkkien varallisuuteen.

Puhumattakaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden veronmaksulla saatavista edullisista julkisista hyvinvointipalveluista mm. terveyspalvelut, koulutus, lastenhoito, vanhustenhoito jne.

Yhdysvallat näyttää varakkailta keskiarvoilla, mutta kun katsotaan mediaanivarallisuutta, velkaantumista ja hyvinvointipalveluja, tavallinen amerikkalainen on monessa mielessä pohjoismaalaisia haavoittuvampi taloudellisesti.



Mediaanivarallisuus ja velka

* Suomalaisten ja pohjoismaalaisten aikuisten mediaanivarallisuus on karkeasti samaa tai hieman korkeampaa tasoa kuin yhdysvaltalaisten, vaikka USA:ssa keskimääräinen (mean) varallisuus on paljon suurempi superrikkaiden vuoksi.



* USA:n valtionvelka per asukas (reilusti yli 100 000 USD/hlö) on moninkertainen verrattuna Suomeen ja muihin Pohjoismaihin (noin 30 000 € luokkaa/hlö).



* Lisäksi USA:ssa kotitalousvelkaa (opintolainat, luottokorttivelat, sairaalalaskut) on monilla huomattavasti enemmän suhteessa tuloihin kuin Pohjoismaissa.



Yhdistelmä kohtalainen mediaani, erittäin korkea julkinen ja yksityinen velka, suuret varallisuuserot tarkoittaa, että merkittävä osa amerikkalaisista elää ilman turvamarginaalia, vaikka huippurikkaat nostavat maan keskiarvolukuja.



Hyvinvointipalvelut ja riskit

Pohjoismaissa suuri osa siitä, mistä amerikkalaisen pitää maksaa markkinahintaan (tai velalla), rahoitetaan veroilla ja tarjotaan julkisina palveluina.



* Terveydenhuolto: USA:ssa terveysmenot per asukas ovat maailman huippua, mutta rahoitus tulee suurelta osin vakuutuksista, työnantajamaksuista ja omavastuista; sairaus voi romahduttaa keskiluokkaisenkin talouden. Pohjoismaissa verorahoitteinen järjestelmä tekee hoidon rajakustannuksesta yksilölle hyvin matalan ja suojaa varallisuutta.



* Koulutus: USA:ssa korkeakoulutus on kallista, ja opiskelijavelat ovat iso osa nuorten ja keski-ikäisten taseita. Pohjoismaissa maksuton tai lähes maksuton koulutus ja opintotuki pienentävät velkataakkaa ja lisäävät sosiaalista liikkuvuutta.



* Lastenhoito ja vanhustenhoito: USA:ssa nämä ovat usein kalliita markkinapalveluja, jotka syövät merkittävän osan kotitalouden tuloista, kun taas Pohjoismaissa subventoidut päivähoito- ja hoivapalvelut pienentävät perheiden pakollisia menoja.



Kun nämä palvelut arvotetaan rahassa, pohjoismainen malli nostaa käytettävissä olevan nettohyvinvoinnin selvästi pelkkää varallisuuslukua korkeammalle.



Rakenteelliset erot: turvaverkko vs. omillaan selviäminen

* USA:ssa taloudellinen riski on yksilöllä: jos sairastuu, menettää työnsä tai syntyy hoivatarve, kustannukset tulevat pitkälti omalle tai perheen kontolle. Siksi saman tason mediaanivarallisuus ei tarkoita samaa turvaa kuin Suomessa.



* Pohjoismaissa suuri osa näistä riskeistä on sosiaalistettu: julkinen sektori ja pakolliset sosiaalivakuutukset (ml. työeläkkeet) kantavat ison riskin, mikä mahdollistaa pienemmän yksityisen varallisuuspuskurin ilman, että hyvinvointi romahtaa kriisissä.



Taloudellisesta turvallisuudesta puhuttaessa paljas mediaanivarallisuus on siis amerikkalaiselle harhaanjohtava mittari: ilman vahvaa julkista turvaverkkoa sama varallisuustaso ostaa vähemmän turvaa ja palveluja kuin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa.

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvallat näyttää varakkailta keskiarvoilla, mutta kun katsotaan mediaanivarallisuutta, velkaantumista ja hyvinvointipalveluja, tavallinen amerikkalainen on monessa mielessä pohjoismaalaisia haavoittuvampi taloudellisesti.



Mediaanivarallisuus ja velka

* Suomalaisten ja pohjoismaalaisten aikuisten mediaanivarallisuus on karkeasti samaa tai hieman korkeampaa tasoa kuin yhdysvaltalaisten, vaikka USA:ssa keskimääräinen (mean) varallisuus on paljon suurempi superrikkaiden vuoksi.



* USA:n valtionvelka per asukas (reilusti yli 100 000 USD/hlö) on moninkertainen verrattuna Suomeen ja muihin Pohjoismaihin (noin 30 000 € luokkaa/hlö).



* Lisäksi USA:ssa kotitalousvelkaa (opintolainat, luottokorttivelat, sairaalalaskut) on monilla huomattavasti enemmän suhteessa tuloihin kuin Pohjoismaissa.



Yhdistelmä kohtalainen mediaani, erittäin korkea julkinen ja yksityinen velka, suuret varallisuuserot tarkoittaa, että mer

Johtopäätös: köyhyys rakenteen, ei vain euromäärien kautta

Jos tarkastellaan:



* mediaanivarallisuus samaa luokkaa tai hieman pohjoismaiden alapuolella



* valtava valtionvelka per asukas



* suuret tulo- ja varallisuuserot sekä ohut julkinen turvaverkko



niin tavallinen amerikkalainen on taloudellisesti selvästi haavoittuvampi kuin tyypillinen suomalainen, ruotsalainen, norjalainen tai tanskalainen, joilla on verojen kautta rahoitettu kattava hyvinvointivaltio. Tässä mielessä arvio, että jenkit ovat melko köyhiä suhteessa pohjoismaiseen turvattuun keskiluokkaisuuteen, osuu varsin hyvin etenkin riskien ja arjen kustannusten näkökulmasta, ei pelkkien bruttovarallisuuslukujen perusteella.

Ja erot vaan kasvavat..

Eläkevarat: Suomi vs. USA

Eläkejärjestelmä vääristää vertailua:

* Suomessa lakisääteiset työeläkevarat ovat rahastoituja ja erittäin suuria suhteessa kansantalouteen, mutta ne eivät näy yksilön varallisuutena mediaaniluvuissa, koska varat ovat eläkeyhtiöissä eikä kotitalouden taseessa. Silti ne käytännössä jatkavat palkkaa eläkkeellä ja ovat merkittävä, julkisen sääntelyn suojaama tulovirta.

* USA:ssa suuri osa eläkesäästämisestä on yksilön nimissä (401k, IRA jne.), ja nämä näkyvät kotitalouksien varallisuustilastoissa; lisäksi se, jolla ei ole varaa säästää, jää käytännössä heikommalle turvalle. Tämä nostaa amerikkalaista mediaanivarallisuutta näennäisesti todellista korkeammaksi, koska siihen on sisällytetty osa tulevaa eläketurvaa, joka Suomessa näkyy eläkerahastoissa erillään.

Kun siis laitetaan vierekkäin:

* pohjoismaalainen mediaanivarallisuus (ilman rahastoituja työeläkevaroja)

* yhdysvaltalainen mediaanivarallisuus (sisältäen yksilöllisiä eläkesalkkuja)

ja lisätään päälle:

* Suomen ja muiden Pohjoismaiden suuret työeläkerahastot ja vahva lakisääteinen eläkkeensuoja

* matalat terveys- ja koulutusmenot yksilölle sekä subventoitu hoiva

niin tavallisen pohjoismaalaisen todellinen taloudellinen asema on kokonaisuutena selvästi vahvempi ja riskit pienemmät kuin keskivertoamerikkalaisella.

Korjattu yhteenveto

* USA:n mediaanivarallisuus on alempi ja Yhdysvaltain varallisuus on jakautunut erittäin epätasaisesti, ja iso osa varallisuudesta on huippurikkailla.

* Pohjoismaiden luvut aliarvioivat todellista turvaa, koska lakisääteiset työeläkevarat eivät näy mediaanivarallisuudessa, vaikka ne toimivat käytännössä erittäin vahvana elinkorkona työuran jälkeen.

* Kun huomioidaan:

- mediaanivarallisuus

- suuret rahastoidut eläkevarat ja eläkkeiden turva

- matalat yksilön terveys-, koulutus- ja hoivakulut

- sekä USA:n huomattavasti suurempi valtionvelka ja kotitalouksien velkariskit

on perusteltua sanoa, että taloudellisessa turvallisuudessa ja arjen riskienhallinnassa tavallinen suomalainen tai muu pohjoismaalainen on keskimäärin selvästi rikkaampi ja turvatumpi kuin tavallinen amerikkalainen, vaikka USA:n bruttovarallisuus ja BKT-luvut näyttävät näyttävämmiltä.

..se siitä amerikanmallin paremmuudesta !