Jos ostettu asunto ei miellytäkään...
Vai mättääkö jokin muu asia - esim. se yhteenmuutto?
Kommentit (14)
Mulla on sellainen "ongelma", että me ei asuta mieheni kanssa yhdessä, vaan omissa sunnoissa vaikka seurustellaan,
no mies osti nyt kesällä asunnon, en käynyt katsomassa mukana ja sanoin esitteistä että on se kiva ja ulkopuolelta,
no nyt on sitten pari kuukautta sisutett usitä, kyllä mä valitsin sinne huonekalut ja verhot matot lamput jne, mutta..
en tykkää siitä kodista :(
Asunto on hieno ja tilava ja mies valitsi sen nimenomaan että mekin lasteni kanssa muutetaan myöhemmin sinne,
no,
mä en siis vaan koe sitä lainkaan omaksi enkä kivaksi enkä kodiksi enkä mitään,
vikaa siinä ei siis ole mutta sydämessä ei tunnu oikealta,
vanha asunto oli lämmin ja ihana, mutta vuokra ja nyt on siis oma,
ajattelin että jos yhteenmuuttoa aletaan tosissaan joskus tekemään tässä, niin olenkohan ihan kamala jos pyydän että vaihdetaan joku muu talo/asunto minne mennään yhdessä ja pannaan tuo myyntiin?
Jos veisit teille tärkeitä asioita siihen asuntoon?
Eikö asunnon oston/myynnin yhteydessä makseta varainsiirtoveroja ja mahdollisesti kiinteistövälittäjän palkkio? Ylipäätään muuttaminen on iso vaiva. En katsoisi hyvällä, jos puoliso ensin muka tykkää ja sitten ei tykkääkään asunnosta.
Mutta mieti oikeesti, että mikä siinä asunnossa mättää. Kuitenkin sisustuksella pystyy tekemään paljon. Katso noita innoja ja muita sisustusohjelmia, kun ammattilainen tekee sisustuksen, niin se saa kolkostakin tuvasta kotoisan.
Että jos se siitä on kiinni, niin luulisi sisustuksella korjaantuvan. Mutta jos kyse on jostain muusta....
kun se on miehen hankkima ja yhdessäasuminen ylipäänsä on ihan uusi juttu
tuskin se on asunnosta kiinni vaan siitä että tämä on uusi tilanne ja sekavat tunteet
no uusihan se on, en ole montaa yötä siellä edes ollut, että ehkä vaan vierastan vielä, eikä ole sisustuskaan valmis läheskään joka huoneessa,
mä en vaan nyt heti alkuun ainakaan rakastunut siihen kotina, no olihan siinä että mies kun osti sen niin niihin aikoihin meillä oli aika paljon riitaa ja muutto meni tapellessa, ehkä se jotenkin varjostaa, niin tuore tapaus kuitenkin koko asunnon hankinta..
No jos en vaan ala tykkäämään niin otan kyllä puheeksi, ei se ole hankalaa ostaa uutta, voihan tuon laittaa vuokralle tai sitten laittaa myyntiin, menee jos menee.
Mutta ehkä mä opin tykkäämään, kunhan saa sen valmiiksi ja ehdin viettää enemmän aikaa siellä,
kiitos teilauksista, aloin ajattelemaan asiaa että ehkä vika on siinä missä fiiliksissä se hankittiin eikä itse asunnossa, onhan se kiva mutta vieras ja kylmä mulle, siellä itkenyt jo nin monta kertaa ja hymyillyt niin vähän..
kun se on miehen hankkima ja yhdessäasuminen ylipäänsä on ihan uusi juttu
tuskin se on asunnosta kiinni vaan siitä että tämä on uusi tilanne ja sekavat tunteet
olihan sen edellinenkin asunto ihan koti ja lämmin ja tykkäsin kovasti, se vaan oli vuokra ja tää on oma että oli "pakko" vaihtaa, että kyllä mä siellä viihdyin ja tykkäsin ja nukuin aina hyvin. Ei me asuta yhdessä siis nytkään siellä hänen uudessa niinkuin ei asuttu vanhassakaan, mutta olen yökylässä ja muuten kylässä käynyt kyllä.
vaan sussa.. en pahalla tarkoita. Sua taitaa vain pelottaa muutokset ja yhteenmuutto. Kyllä se alkaa aikanaan kodilta tuntua, kun saatte sinne valokuvia laitettua ja tärkeitä tavaroita ja tutustut paremmin naapureihin jne.
että teidän ei todellakaan kannata muuttaa yhteen asumaan. Ei edes jatkaa seurustelua. Jos jo tuossa vaiheessa on paljon riitaa, niin se ei lupaa hyvää tulevalle. Ja sulla kun on jo lapsiakin... Tee kaikille, erityisesti itsellesi, palvelus ja lopeta suhde. Tuhoontuomittu.
mä en vaan nyt heti alkuun ainakaan rakastunut siihen kotina, no olihan siinä että mies kun osti sen niin niihin aikoihin meillä oli aika paljon riitaa ja muutto meni tapellessa, ehkä se jotenkin varjostaa, niin tuore tapaus kuitenkin koko asunnon hankinta..
Ei ollut tarkoitus teilata sinua tai ajatustasi vaan sanoa rehellinen mielipide. En tiedä, miten paljon miehet ymmärtävät siitä, että "jokin paikka ei _tunnu_ kodilta". Me olemme vasta suunnittelemassa asunnon ostoa ja miehen on vaikea ymmärtää, että minulle on tärkeää kodin kauneus ja ympäristö. Hän on ostamassa edullista ja hyvien liikenneyhteyksien päässä olevaa asuntoa, jossa on lähikauppa kävelyetäisyydellä. Jos alkaisin selittää hänelle, että kodin pitää tuntua kodilta, hän hermostuisi ihan täysin. Jo tuo kaunis ympäristö tai talo tuntuu ylivoimaiselta. Siitäkin huolimatta, että minä maksan asunnosta puolet. Hän siis ostaa järkiperusteilla ja minulla on hieman tunneperusteitakin mukana.
5 (tai jotain sinne päin)
niin on vaikea perustella miehelle, miksi sillä esteettisyydellä on mitään merkitystä.
Meillä ei oo kyse talon valinnasta, vaan ihan tästä asumisesta. Miehelle oon jo saanut jakeluun, että talomaalien ja laudoitusten kanssa voi ihan samaan hintaan katsoa vähän, että miltä mikäkin vaihtoehto näyttää ja valita sen silmää miellyttävän.
Mutta piha ei kiinnosta sitä milliäkään. Miehelle riittää, että pihan keskellä on vähän niitettyä nurmikenttää, minä taas en millään jaksaisi katsella niitä rehottavia pihan reunuksia, vaan haluan niittää ne trimmerillä. Mihin mies sitten taas purnaa, että ihan turhaa työtä tuollainen. Minulle ei ole turhaa, koska niitetyt reunat on kauniita katsella ja lisää viihtyisyyttä. Miehelle taas on tärkeää, että nurmella on alue, jossa voidaan oleskella ja leikkiä. Se ei edes näe niitä reunapusikoita.
Mutta piha ei kiinnosta sitä milliäkään. Miehelle riittää, että pihan keskellä on vähän niitettyä nurmikenttää, minä taas en millään jaksaisi katsella niitä rehottavia pihan reunuksia, vaan haluan niittää ne trimmerillä. Mihin mies sitten taas purnaa, että ihan turhaa työtä tuollainen. Minulle ei ole turhaa, koska niitetyt reunat on kauniita katsella ja lisää viihtyisyyttä. Miehelle taas on tärkeää, että nurmella on alue, jossa voidaan oleskella ja leikkiä. Se ei edes näe niitä reunapusikoita.
No sitten tietysti sinä niität ne, eikö? Siihen ei miehellä luulisi olevan nokan koputtamista.
AP:lle: kyllä, olet aika kamala, jos nollaat miehen valinnan ja vaadit muuttoa. Itsehän olet asunnon hyväksynyt ja mitään varsinaista vikaa ei ole.
että ap on esittänyt suosiollista kun mies ostaa astuntoa, saanut sisustaa sen, vaikka ei edes aio asua siellä vaan vain kyläillä, ja nyt suunnittelee vaativansa, että mies myy (tappiolla, koska hinnat ovat laskeneet + varainsiirtoverot) asuntonsa, koska tämä kyläpaikka EI TUNNU HÄNESTÄ KODILTA - vaikka hän siis alunperinkin aikoi vain kyläillä siellä.
ap on universumin keskipiste? Aina vähän tasa-arvoisempi kuin muut?
Mitä taas tulee esteettiseen silmään, niin jotkut ihmiset pitävät niitä pöheikköjä siellä tontin reunoilla ihan estetttisistä syitä. Tykkäävät katsot katsella niitä perhosia ja muita, jotka viihtyvät sellaisessa vähän villimmässä kasvillisuudessa. Mutta estetiikka on makuasia, siitä on haittaa vain nille, joilla on mielestään ainoa oikea maku.
miksi sä sitten sanoit että ihan kiva, ilman että vaadit päästä katsomaan myös sisältä