Arvostatko jos miehellä on kaksi tohtorin tutkintoa
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Tunnen paremmin vain yhden, jolla on kaksi tohtorintutkintoa.
Oma diagnoosini on puhdasverinen autisti .
En kuitenkaan yleistä. Varmasti on viiteryhmässään vaikka kuinka hyviä tyyppejä.
Tunnen myös kirjolla olevan teologian tohtorin, joka suoritti opintonsa huomattavan nopeasti. Sosiaalinen kompetenssi onkin sitten eri juttu. Ei osaa oikein olla ihmisten seurassa. Sukulainen kyseessä. Psyk.sh.
Pitääkin kysyä muijalta, arvostaisiko se minua enemmän jos minulla olisi toinenkin tutkinto. Oli se kyllä ihan onnessaan kun pääsi osallistumaan kanssani promootiopippaloihin, Vaikka kuulemma jännitti, osaanko käyttäytyä rehtorin vastaanotolla.
Poikkeustapauksessa poikkitieteelisyyttä tarvitaan uusiin innovaatioihin. Mutta yleisesti ottaen mielummin kaksi ihmistä, joilla molemmilla on tohtorin tutkinto kuin yksi ihminen, jolla on kaksi tohtorin tutkintoa. Tehokkaampaa yhteiskuntaa ajatellen.
Arvostan todellakin mikäli mies on myös tutkintojensa mukaisessa työssä. Esim ydinfyysikot usein ovat. Vaikka arvostan tälläisiä miehiä niin se ei todellakaan tarkoita että haluaisin heitä tapailla.
Olen työni takia tavannut useita tohtoreita mutta tuplatohtoreita en muista tulleen vastaan. Väistämättä tulee mielikuva että voi olla olla omituinen tapaus.
Vierailija kirjoitti:
No en välttämättä. Arvostan ihmistä ihmisenä, millainen hän on luonteeltaan ja ajatuksiltaan. Tutkinnot eivät kerro mitään ihmisestä itsestään.
Kyllä ne jotain kertovat.
Lähinnä sitä miettii, että mihin niitä tutkintoja joku tarvitsee kaksi. Onko ensimmäinen niin turhanpäiväinen, että toinen on tarpeen? Vai eikö henkilö oikein sopeudu työelämään, ja siksi ylikouluttautuu? Vai onko vain ylimääräistä energiaa?
Eräs tuntemani emeritusprofessori teki eläkkeellä ollessaan vielä muistaakseni useamman väitöskirjan, ihan huvikseen. Voikin pohtia, että oliko hänen kohdallaan eläkkeelle jäämisen ikä aivan liian alhainen, ja olisiko hänestä ollut vielä hyötyä ihan tuottavassa työssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Ei sellainen hattu ukkeli kykene kuitenkaan roskakuskiksi kuten minä kykenen.
Olin 18-vuotiaana paskakuskin apulaisena puolisen vuotta ennen opiskelemaan lähtöä. Toisaalta olen vain "yksinkertainen" tri. Psyk.sh.
Kerrotko vielä, miksi aina laitat tuon tittelisi kommentin perään? Oletan, että Psyk.sh. on tittelisi.
Arvostus lähtee ihan jostain muusta kuin tutkinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en välttämättä. Arvostan ihmistä ihmisenä, millainen hän on luonteeltaan ja ajatuksiltaan. Tutkinnot eivät kerro mitään ihmisestä itsestään.
Kyllä ne jotain kertovat.
Lähinnä sitä miettii, että mihin niitä tutkintoja joku tarvitsee kaksi. Onko ensimmäinen niin turhanpäiväinen, että toinen on tarpeen? Vai eikö henkilö oikein sopeudu työelämään, ja siksi ylikouluttautuu? Vai onko vain ylimääräistä energiaa?
Eräs tuntemani emeritusprofessori teki eläkkeellä ollessaan vielä muistaakseni useamman väitöskirjan, ihan huvikseen. Voikin pohtia, että oliko hänen kohdallaan eläkkeelle jäämisen ikä aivan liian alhainen, ja olisiko hänestä ollut vielä hyötyä ihan tuottavassa työssä.
Mites olisi sellainen kuin oma mielenkiinto?
eri
Mengele oli massamurhaaja, tohtori sykeröllä olisi ainoastaan arvostusta.
Enpä ole koskaan arvostanut tai pitänyt akateemisuutta minkäänlaisena statussymbolina.
Samaistun tuohon, että työkalut eivät kyllä pysy kädessä. Tai juurikin pysyvät, koska en osaa tehdä niillä mitään. Muuten en kyllä ole ns. stereotypia tohtorista. Parhaat ystäväni ovat amistaustaisia. Psyk.sh.