Ateistien virhepäätelmä

Ihmiset, jotka eivät usko Jumalan olemassaoloon, näyttävät ajattelevan, että koska he eivät usko Jumalaan, Jumalaa ei ole olemassa eikä siten myöskään kuolemanjälkeistä elämää, vaan kuoltuaan ihminen palaa tiedottomuuteen, joka vallitsi enne heidän syntymistään maailmaan.

Uskovana pidän tätä todella typeränä virhepäätelmänä, koska ensinnäkään Jumalan olemassaolo ei riipu ihmisten uskosta tai sen puutteesta. Jumala on kaiken olemassaolon perusta. Ilman Jumalan olemassaoloa, mitään ei olisi olemassa.

Raamatussa, jota ateistit eivät ole koskaan lukeneet saati ymmärtäneet, kerrotaan, että ihmisen elämä päättyy kuolemaan, jonka jälkeen hänet tuomitaan tekojensa mukaan joko kadotukseen tai armahdetaan ja päästetään Jumalan valtakuntaan, jossa kuolemaa ei enää ole.

Ilmestyskirjan 21. luvussa, sen 8. jakeessa kerrotaan suoraan, että uskottomat eli ateistit tuomitaan kadotukseen valehtelijoiden ja pelkureiden lisäksi, mutta ateistit eivät tätä halua uskoa (koska heillä ei ole uskoa), vaan selittävät Raamatun satukirjaksi, koska silloin heidän ei tarvitse pohtia asiaa, vaan voivat jatkaa elämäänsä totuudelle sokeina entiseen malliin autuaan tietämättöminä tulevasta kohtalostaan. Kuten Paavali 2. Korinttolaiskirjeensä 4. luvussa, jakeessa 4 toteaa, tämän maailman jumala (ha satan) on sokaissut uskottomat, jotta he eivät näkisi evankeliumin totuutta ja joutuisivat kadotukseen.