Kertokaa valkoisten kotiin vihaajat, miten pieni asunto pitäisi sisustaa,

En vihaa valkoista mutta vinkkinä tilantunnusta että keskilattian jättäminen avoimeksi ja isohkot matot voi antaa avaramman vaikutelman. Myös verhot vaikuttaa siihen miltä ikkunat näyttää ja ikkunat vaikuttaa avaruuden tuntuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse suosin 1800-luvun kartanoromantiikkaa. Värejä, kuoseja, massiivisia aitoja huonekaluja, tekstiilejä ja kukkia ja koristeita pöydillä ja tasoilla. Valkoinen tuntuu sairaalalta.

 

Vievät paljon tilaa pienessä kodissa.

Tuleepahan "pesämäinen" tunnelma. 

Ei mitään s*tanan väripilkkuja!!

Vierailija kirjoitti:

Älä tunge liikaa ja liian isoja kalusteita täyteen. Mut ei kukaan estä jos haluat valkoista kalustetta.

Ei tietenkään liian isoa. Mutta juuri se, jos laittaa monia pikkuruisia huonekaluja pieneen asuntoon, saa tilan näyttämään pieneltä ja sotkuiselta nukkekodilta.

Pienessäkin asunnossa kuuluisi olla muutama kookas, hallitseva huonekalu. Ja varsinkin iso matto, jonka päälle sopii esim. koko istumaryhmä sohvineen ym. avartaa pientä tilaa enempi kuin se, jos matto olisi vain sen kokoinen, että se yltää vain hiukan sohvapöydän ympärille ja muut huonekalut jäävät sen ulkopuolelle jne. Myös koko seinän peittävät ja lattiasta kattoon ulottuvat runsaat verhot antavan suurentavan vaikutelman pieneen asuntoon.

Pienessä asunnossa huonekalujen tulee olla oikeassa mittasuhteessa eli tarpeeksi pieniä. Huonekorkeutta kannattaa hyödyntää (esim hyllyt korkeampia, ei matalia-tuo säilytystilaa ja korostaa korkeutta), vaaleampi näyttää avarammalta kuin tumma, mutta ei sen tarvii vitivalkoinen olla. Huonekalujen järkevä sijoitus, eli ei kaikkea keskelle huonetta tms vaan usein niin päin että huonekalut on enempi seiniä vasten (suurimmaksi osaksi). Sängyn ja sohvan ym alukset hyödynnetään tavaroille yms. 

Valoja tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Pidän tuota jotenkin tosi harhaisena, että edes halutaan asunnosta avarampi. Se on mitä on ja mielestäni kodin idea on olla mahdollisimman pesämäinen turvapaikka eikä mikään asun keskellä aavikkoa kun on niin avaraa. Itse panostaisin siihen, että sisustus on mahdollisimman tunnelmallinen ja omaa makua miellyttävä, jos sisustat trendien mukaan (valkoinen asunto) pelkään pahoin, että se miellyttävyys ei tule sinusta.

Itse olet harhainen. Ja heittelet täällä hatusta psykiatrisia diagnooseja.

Yksiössä kaatuvat vuosien myötä seinät päälle, jos siellä joutuu paljon olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän tuota jotenkin tosi harhaisena, että edes halutaan asunnosta avarampi. Se on mitä on ja mielestäni kodin idea on olla mahdollisimman pesämäinen turvapaikka eikä mikään asun keskellä aavikkoa kun on niin avaraa. Itse panostaisin siihen, että sisustus on mahdollisimman tunnelmallinen ja omaa makua miellyttävä, jos sisustat trendien mukaan (valkoinen asunto) pelkään pahoin, että se miellyttävyys ei tule sinusta.

 

Itse olet harhainen. Ja heittelet täällä hatusta psykiatrisia diagnooseja.

Yksiössä kaatuvat vuosien myötä seinät päälle, jos siellä joutuu paljon olemaan.

Voi sitä isommassakin asunnossa kaatua seinät päälle, koska se on tunne, joka voi isekä missä vain ja muistakin syistä kuin asunnon pienuuden takia. Itse asun yhdeksättä vuotta yksiössä. Viihtyisä, harmoninen, yhtenäinen sisustus on vaikuttanut paljon siihen, että on viihtynyt niin kauan näin pienessä asunnossa. Kaikki sopii yhteen, vaikka minne suuntaan katsoisi asunnossa ja silmä ja hermot lepää.

Vierailija kirjoitti:

Itse suosin 1800-luvun kartanoromantiikkaa. Värejä, kuoseja, massiivisia aitoja huonekaluja, tekstiilejä ja kukkia ja koristeita pöydillä ja tasoilla. Valkoinen tuntuu sairaalalta.

Hienoa tuo kartanoromantiikka. Minä taas tykkään sellaisesta englantilaisesta maalaiscottagesta ja olenkin töllini sisustellut siihen tyyliin. Vähän kaikenlaista ja aika täynnä on tölli. Osaan tehdä itse monenlaista, käsitöitä, puutöitä ja maalaan tauluja kun tulee inspis. Ulkona myös aina vuodenajan koristeita, nyt laitan jouluvaloja ulos kunhan sateet lakkaavat. Ja niille jotka tulee huutelemaan, että konmarita. En tee, enkä mitään kuolinsiivouksiakaan. Elän ja olen rompsottelen niin kauan kuin aikaa on jäljellä. Just kävi ystäviä Saksasta täällä kylässä ja huusivat ihastuksesta nähdessään töllin ja töllin sisällyksen. Ei mitään valkoista täällä, paitsi erillinen pesutupa on valkoisella sisustettu: tiskipöydät ja kaapit plus pesu- ja kuivauskone, lattia onkin sitten punainen laattalattia. 

Vierailija kirjoitti:

Pienessä asunnossa huonekalujen tulee olla oikeassa mittasuhteessa eli tarpeeksi pieniä. Huonekorkeutta kannattaa hyödyntää (esim hyllyt korkeampia, ei matalia-tuo säilytystilaa ja korostaa korkeutta), vaaleampi näyttää avarammalta kuin tumma, mutta ei sen tarvii vitivalkoinen olla. Huonekalujen järkevä sijoitus, eli ei kaikkea keskelle huonetta tms vaan usein niin päin että huonekalut on enempi seiniä vasten (suurimmaksi osaksi). Sängyn ja sohvan ym alukset hyödynnetään tavaroille yms. 

Valoja tarpeeksi.

Joo, tämä aulasisustustyyli, jossa huonekalut on työnnetty seinustoille, on kyllä ihmeen suosittua suomalaiskodeissa.

Vierailija kirjoitti:

Itse suosin 1800-luvun kartanoromantiikkaa. Värejä, kuoseja, massiivisia aitoja huonekaluja, tekstiilejä ja kukkia ja koristeita pöydillä ja tasoilla. Valkoinen tuntuu sairaalalta.

Kumpikin näistä on erittäin epäkäytännöllinen.

Ei ap

Ei ole vihaamista jos ei jostakin tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee juuri sellainen koti mistä itse pidät. Mitä väliä muiden mielipiteillä?

Moni suomalainen on laumaeläin ja sisustaa sen vuoksi "skandityyliin" enimmäkseen valkoisen, harmaan ja mustan varassa. Itseäni sellainen hirvittää, sillä haluan ympärilleni lämpimiä värejä.

Tai ehkä moni suomalainen pitää siitä "skandityylistä" ? Miksi sinä et tätä heille salli? 

Eri. Oliko tuossa mistään "sallimisesta" kyse? Sisustakaa ainakin minun puolestani justiinsa niinkuin haluatte. Kai sitä saa mielipiteensä ilmaista ilman että kyse olisi sallimisesta. Itsekään en tykkää skandisisustuksesta. Kiikkeriä huonekaluja kun katselee vaikka Jyskin kaluja. Matotkin ihan värittömiä, vuodevaatteet huonolaatuisia jne. 

Meillä on isoja peilejä seinillä. 

Kävin kerran aika pienessä yksiössä, oisko ollut 35 neliötä tai 40. Siellä oli hieno ratkaisu kun oli oikea sänky joka nostettiin seinälle päiväksi. Näytti aivan kaapilta ja sivussa olikin joku hylly kummallakin puolella. Ruokapöytä mahtui varsin hyvin neljällä tuolillä ja lisäksi oli vielä pari mukavaa nojatuolia ja pikkuinen pöytä niiden lähellä. Oli kyllä kodikas ja yöksi sitten asuja laski sängyn seinältä alas, se tila johon sänky tuli oli vapaata tilaa, ettei tarvinnut raivata mitään illalla pois ja aamulla takaisin. Harvoin olen tuollaista nähnyt, yleensä liian isoja sohvia tai ei mitään ruokapöytää ollenkaan.