Lapsen ero on kamalan surullinen asia

Perheenjäsenen menetys on aina traagista. Pystyt varmasti pitämään yhteyttä poikasi  entiseen puolisoon heidän erostaan huolimatta. 

Vierailija kirjoitti:

Perheenjäsenen menetys on aina traagista. Pystyt varmasti pitämään yhteyttä poikasi  entiseen puolisoon heidän erostaan huolimatta. 

Missä aloituksessa mainittiin AP:n lapsen sukupuoli, vai miten päättelit hänen olevan poika?

Älä puutu aikuisen lapsesi elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenjäsenen menetys on aina traagista. Pystyt varmasti pitämään yhteyttä poikasi  entiseen puolisoon heidän erostaan huolimatta. 

Missä aloituksessa mainittiin AP:n lapsen sukupuoli, vai miten päättelit hänen olevan poika?

Kun oli niin joutavaa märinää koko aloitus.

Taitaa olla osastot täynnä näitä, joiden nuppi ei ole kestänyt huoltajuusvääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Älä puutu aikuisen lapsesi elämään. 

 

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Perheenjäsenen menetys on aina traagista. Pystyt varmasti pitämään yhteyttä poikasi  entiseen puolisoon heidän erostaan huolimatta. 

Yhteyttä? Olet hullu.

Tuttavapiirissäni on kolme perhettä, joiden entiset miniät tai vävyt ovat pysyneet entisen anoppinsa tai kummankin appivanhempansa ystävänä. Vaikka ero on tullut ja välit ex-puolisoon olemattomat tai minimaaliset, ei sen tarvitse merkitä yhteyden katkeamista koko k.o.sukuun.  Eronnut saattaa olla hyvä kaveri myös entisen puolisonsa sisarusten kanssa, ei se ole mitenkään tavatonta.  

Älä viitsi. Se voi tuoda hyvää lopulta. Ei kaikki suhteet ole sitä mitä ulospäin näyttää. Älä eläydy liikaa toisten elämään. Irrota ja elä omaasi. Lapsi käsittelee omat tunteensa. Tulee uutta kivaa elämään joskus ja raikasta tuulahdusta.

Vierailija kirjoitti:

Perheenjäsenen menetys on aina traagista. Pystyt varmasti pitämään yhteyttä poikasi  entiseen puolisoon heidän erostaan huolimatta. 

Mistä tiedät että tässä puhuttiin pojasta?

Näitä pöljiä myös löytyy vaikka aloitus kuullostaakin tekaistulta. Oma äitini suree vieläkin 25 vuoden jälkeen, kun erosin miehestä jota hän ei oikeasti edes tuntenut. Kyseessä oli mielenterveysongelmista ja peliriippuvuudesta kärsivä kuspää. Esitti perheelleni muuta, mutta haukkui heitä jatkuvasti ja kielsi puhumasta mistään ongelmistaan heille. Töitä ei tietenkään tehnyt vaan loisi minun ja vanhempiensa rahoilla. Tätä sitten äitini kaipaa vielä 25v jälkeenkin. En ole voinut tuoda äitini eteen ainoatakaan miesystävääni sen jälkeen, koska tiedän hänen alkavan puhuvan tästä nuoruuden exästäni ja pilaavan kaiken tahallaan. 

N.53

Ero voi olla oikeasti vaikeaa anopille/äidille, eräs tuntemani iäkkäämpi rouva sairastui psoriasikseen surtuaan lapsensa avioeroa.  Ihmiset reagoivat yksilöllisesti vaikeisiin elämäntilanteisiin, turha kenenkään vähätellä  tai ihmetellä.

Haiskahtaa tass tekaistulta.  Ei vaan ero kuluu vanhemmille.  Anna hevosen surra, sillä on isompi pää. 

Kyllä lapsen ero voi olla todellinen surun aihe, itselleni se oli kuin olisin surrut kuollutta. Monta viikkoa velloin surussa, eron osapuolet kun olivat itse käsitelleet asian jo pitemmällä aikavälillä. Enkä voi sanoa olenko vieläkään toipunut surusta vaikka erosta on jo vuosia. Muistan että sinä kesänä kuuntelin paljon Eino Leinon runoja, Loirin laulamana. 

Vierailija kirjoitti:

Näitä pöljiä myös löytyy vaikka aloitus kuullostaakin tekaistulta. Oma äitini suree vieläkin 25 vuoden jälkeen, kun erosin miehestä jota hän ei oikeasti edes tuntenut. Kyseessä oli mielenterveysongelmista ja peliriippuvuudesta kärsivä kuspää. Esitti perheelleni muuta, mutta haukkui heitä jatkuvasti ja kielsi puhumasta mistään ongelmistaan heille. Töitä ei tietenkään tehnyt vaan loisi minun ja vanhempiensa rahoilla. Tätä sitten äitini kaipaa vielä 25v jälkeenkin. En ole voinut tuoda äitini eteen ainoatakaan miesystävääni sen jälkeen, koska tiedän hänen alkavan puhuvan tästä nuoruuden exästäni ja pilaavan kaiken tahallaan. 

N.53

Mikset ole koskaan kertonut mistä ero johtui?

Puhuttiin selvästi pojasta, kun ap sanoi että lapsen elämä tulee menemään huonompaan suuntaan.