Minua säälittää perintöriidat.
Siis eikö vainajaa kunnioiteta vaan aletaan riitelee rahasta ja joskus jo ennen hautajaisia monet riitelee. Onneksi meillä ei ollut riitaa kun äiti kuoli ja veljeni kanssa meni kaikki puoliksi ja tiedettiin jo ajoissa että äiti kuolee niin miten asiat hoidetaan koska äiti halusi niin. Ihmiset on ahneita vaikka niillä ei olisi oikeutta perintöön niin ne haluaa silti vaikeuttaa vainajan omaisuuden jakoa. Ja sitten kun sitä rahaa saa niin alkaa hulluus. Veljeni tuhlasi 200000 euroa paissa vuodessa ja 5 vuodessa kaiken. Minulla vielä 10 vuoden jälkeenkin 300 000 euroa.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Isä kuoli ja me kaikki lapset kieltäydyttiin perinnöstä. Sisaruksen lapsetkin kieltäytyi perinnöstä. Isän veljelle olis sit mennyt mut hänkin kieltäytyi. Ei ollut yhtään riitaa. Kukaan ei halunnut perintöä 😀
Eli perinnön saa valtio jos ei kukaan omainen halua perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Isä kuoli ja me kaikki lapset kieltäydyttiin perinnöstä. Sisaruksen lapsetkin kieltäytyi perinnöstä. Isän veljelle olis sit mennyt mut hänkin kieltäytyi. Ei ollut yhtään riitaa. Kukaan ei halunnut perintöä 😀
Häh?
Monella ei välttämättä ole mitään hyviä välejä ollut siihen edesmenneeseen. Silloin oma hyöty on etusijalla.
Itse olen joutunut parissa ikävässä perintötilanteessa olemaan. Ensimmäisestä en hyötynyt mitenkään, koska minut oli rajattu perinnöstä ulos, mutta en nostanut meteliä, vaikka asia vähän loukkasi. Toisesta perintötilanteesta selvisin lopulta hyvin, vaikka minulle tehtiin tahallista vahinkoa ja kiusaa.
Oman vanhemman kohdalla en ala perinnöstä tulevaisuudessa vääntämään kättä. Jos ei verisukulaisuus riitä perinnön saamisen perusteeksi, niin nostan kytkintä.
Meillä perinnönjakoon ilmestyi väkeä, jolla ei ollut mitään osuutta perintöön. Siinä sitten veljen vaimoa ja siskoni tyttären puolisoa jouduttiin käskemään muualle, ei heillä ollut mitään sanomista siihen, kuka perii ja paljonko.
Siinä on kyse valtatyhjiöstä, kuka voi sanella sijasta ja vainajan rakkaudesta, ketä rakastanut enempi tai kuka saanut enempi, jolloin muille jäänyt vajausta.
Mä tappelen aikanaan itseni kanssa perinnöstä jota en halua. Helppo tappelu.
Mummon ja papan perintö oli joitakin tuhansia (markkoja) ja siitä sai kaikki 6 perillistä tappelun aikaan. Siivosin asunnon ja vein pois romut jotka ei kenellekään kelvanneet. Oli kauheaa miten aikuiset ihmiset voi riidellä ihan turhista tavaroista.
Minä ymmärrän taas täysin, jos yhtä lasta on suosittu koko elämän ajan ja tälle on kaadettu saaveittain rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä kuoli ja me kaikki lapset kieltäydyttiin perinnöstä. Sisaruksen lapsetkin kieltäytyi perinnöstä. Isän veljelle olis sit mennyt mut hänkin kieltäytyi. Ei ollut yhtään riitaa. Kukaan ei halunnut perintöä 😀
Häh?
Purkukuntoisista taloista voi olla syytä kieltäytyä. Se on monella edessä. Perinnön saldo on plus-miinus-nolla tai jopa miinusmerkkinen.
Isä kuoli ja me kaikki lapset kieltäydyttiin perinnöstä. Sisaruksen lapsetkin kieltäytyi perinnöstä. Isän veljelle olis sit mennyt mut hänkin kieltäytyi. Ei ollut yhtään riitaa. Kukaan ei halunnut perintöä 😀