Lapsi ikävöi vanhalle kotiseudulle

Arvostan kaikkia ystävällishenkisiä näkemyksiä

No ei tietenkään palata.

Teenkö ihan tyhmästi, jos käyn näytöillä vanhalla paikkakunnalla? 

Onko parempi pitää yhteyttä vanhoihin kavereihin vai ruokkiiko se vain ikävää?

Vierailija kirjoitti:

No ei tietenkään palata.

Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei tietenkään palata.

Miksi?

Voi hyvää päivää. Ihan todellako lapsi teillä sanelee isot päätökset?

Lapset saattavat ikävöidä tai muistella monta vuottakin. Me muutettiin kun lapsi nelivuotias ja pari vuotta hän muisteli sitä ja tätä vanhalta paikkakunnalta. Löysi kuitenkin uusia kavereita, tärkeän harrastuksen ja lähti kouluun. Nyt ei enää mieti muuttamista. Minusta teidän aikuisten pitää tietää mitä teette ja haluatte ja tuette sitten lapsia siinä.

Lapsen paikka on vanhassa kodissa

Lapsi ei viihdy muuttokuormassa

Lapsi ei tahdo uutta kaveria

Vanhat ovat paljon parempia

Ei lapsi sanele, mutta työt tms eivät sinänsä täällä pakota pysymään. Enkä itsekään tiedä, haluanko käyttää tuplasti enemmän rahaa ostaakseni täältä asunnon. Jossa en välttämättä viihdy.

Tuo on aika lyhyt matka kö

äydä töissä jos on auto tai julkiset kulkee. Tuon takia en muuttaisi noin lyhyttä matkaa, mutta jos sopivaa kämppää ei löydy eikä ole  mielenkiintoa tai rahaa rakentamiseen, se on sitten hankalampi juttu. 

En itse sopeutunut koskaan. Vieläkin näin 25 vuoden jälkeen harmittaa ja välillä olen stalkannut vanhoja kavereita facebookista, että mitähän mahtavat tehdä nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Lapset saattavat ikävöidä tai muistella monta vuottakin. Me muutettiin kun lapsi nelivuotias ja pari vuotta hän muisteli sitä ja tätä vanhalta paikkakunnalta. Löysi kuitenkin uusia kavereita, tärkeän harrastuksen ja lähti kouluun. Nyt ei enää mieti muuttamista. Minusta teidän aikuisten pitää tietää mitä teette ja haluatte ja tuette sitten lapsia siinä.

Kiitos kommentista. Kiva saada vertaistukea siihen, että asian läpikäynti voi kestää kauankin.

Lapsen kannalta oli hyvä muuttaa juuri ennen koulun alkua, nyt sitten yrität sinnitellä sillä uudella paikkakunnalla kunnes lapsi saa peruskoulun loppuun. Pahaa jälkeä syntyy jos muutatte taas kun lapsi on saanut uusia kavereita ja joutuu vaihtamaan koulua. Teet karhunpalveluksen lapselle jos uskot vakuutteluja "kyllä lapsi sopeutuu" tai "älä anna lapsen päättää" 

Vierailija kirjoitti:

Tuo on aika lyhyt matka kö

äydä töissä jos on auto tai julkiset kulkee. Tuon takia en muuttaisi noin lyhyttä matkaa, mutta jos sopivaa kämppää ei löydy eikä ole  mielenkiintoa tai rahaa rakentamiseen, se on sitten hankalampi juttu. 

Pk-seutua. Kummankaan työt eivät olleet entisen kodin vieressä, eivät nykyisenkään eli työmatka ei vaikuta. Vanhalla alueella ei tontteja. Uudella on, mutta elämäntilanne pienten kanssa ilman turvaverkkoja ei mahdollista rakentamista. Karkeasti valinta on isompi, uudempi koti alueella, jolle ei sidettä v. pienempi, vanha kerrostalo, ei kaikille omaa huonetta, alueella, joka lasten mielestä koti.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kannalta oli hyvä muuttaa juuri ennen koulun alkua, nyt sitten yrität sinnitellä sillä uudella paikkakunnalla kunnes lapsi saa peruskoulun loppuun. Pahaa jälkeä syntyy jos muutatte taas kun lapsi on saanut uusia kavereita ja joutuu vaihtamaan koulua. Teet karhunpalveluksen lapselle jos uskot vakuutteluja "kyllä lapsi sopeutuu" tai "älä anna lapsen päättää" 

Siis pohdinnassa korkeintaan paluu vanhalle paikkakunnalle/kaupunginosaan. 

Ehkä joka tapauksessa käyn näytöllä su, sulkeakseni edes pois vanhan alueen mahdollisuuden. Jos käy ilmi, ettei asunto(j)a voi ajatellakaan.

Lapsen kannalta jo eskarivuosi on tärkeä kavereiden takia. Monet näistä kavereista laitetaan myös samalle luokalle. Ainakin jossain päin voi kouluun ilmoittautumisen yhteydessä "toivoa" parasta kaveria samalle luokalle. On tosi kurjaa aloittaa uudessa kaupungissa ekaluokka, kun osalla on se kaveri jo sieltä eskarista mukana.

Muutimme kun lapsi oli 4. Oli siis yhden "lukuvuoden" vielä tavallisessa päiväkodissa, sitten eskarissa ja nyt koulussa. Edelleen toisinaan muistelee niitä kavereita, joita oli aiemmassa päiväkodissa. 

Miksi pitäisi muuttaa 20 km takia?

Asumisasiat hankalia. Aina ei ole sopivaa vanhassa tarjolla. Uudessa kestää tottua?

Minkä takia muutitte nykyiselle alueelle, mikä siellä oli se vetävä tekijä? Me muutettiin myös 30 km päähän pääkaupunkiseudulla ennen esikoisen koulun alkua. Parhaimmat eskarikaverit oli mielessä, kutsuivat toisiaan synttäreille muutaman vuoden, mutta muuten ei kyllä oikeastaan yhteyttä pidetty. Elleivät sitten viestittele omilla kännyköillään, kun numeroita vaihtoivat. Nuorempi kaipailee vielä toisinaan lähijunia, joita entisen kodin lähellä kulki. 

Muutettiin, koska haluttiin enemmän tilaa, omakotitalo ja parempi koulualue. Vanhoilta kulmilta tuskin olisi riittävään omakotitaloon rahat riittäneet ja koulutilanne olisi joka tapauksessa ollut ikävä (myönnän että oli ennakkoluuloja, mutta yhden eskarikaverin äidin perusteella eivät ihan tuulesta temmattuja olleet), mihinkään lähikoulua kauemmas en lasta olisi kuitenkaan halunnut laittaa.

Jos teillä ei ole uudella alueella mitään siellä pitävää, voihan sitä takaisinkin muuttaa. Työkaveri Espoosta luuli haluavansa muuttaa maalle ja perheenä jaksoivat jossain skutsissa muutaman kuukauden ja tulivat sitten takaisin. Kyllä sekin onnistuu.

Luen aloituksesta, että ap haluaisi muuttaa takaisin. "Vehreä sisäpiha naapurinlapsineen oli ehkä sittenkin kerrostaloalueella kiva." 

Ymmärrän häntä. Lapsi ehti jo juurtua vanhaan ympäristöön. Nyt vielä ehtii perua kaiken, ennen kuin on kasvattanut juuret uuteen paikkaan.

Samassa eskarissa olleet ryhmäytyvät eka luokalla hyvin keskenään, mutta ulkopuolelta eka luokalle tullut jää helposti vähän ulkopuoliseksi. Se riippuu vähän lapsen luonteestakin.

Mitä mieltä toinen vanhempi on?

Se lapsi menee yhä enemmän sekaisin, jos nyt huvin vuoksi pitää muuttaa entiselle paikkakunnalle. Hänellä ovat vanhat kaverit saaneet jo uusia kavereita ja ehkä vieraantuneetkin hänestä. Samoin hän jää muuton jälkeen kaipaamaan näitä nykyisen paikkakunnan kavereita. Ethän sinä halua lapsestasi sekopäätä, joka ei kotiudu kunnolla mihinkään, ethän?