Millaiselta elämäni kolmekymppisenä mielestäsi kuulostaa? Olenko tyytynyt liian vähään? Rakastan elämääni.

Vietän vapaa-ajallani suurimman osan aikaa itsekseni. Silloin nautin kotona olemisesta. Asun kaksiossa vuokralla rauhallisella alueella, muutaman kilometrin päässä keskustasta. Pidän kodin siistinä, teen tunnelmaa kynttilöillä ja erilaisilla kausivaloilla sekä sisustuselementeillä. Pidän kodikkaasta, tunnelmaa ja lämpöä huokuvasta mutta tyylikkäästä kokonaisuudesta. Viikonloppuisin perinteisiin kuuluu sauna ja uusien reseptien testailu. Teen itselleni kolmen ruokalajin illallisia, joihin olen panostanut esteettisesti ja laadukkailla raaka-aineilla.

Minulla ei ole lapsia eikä parisuhdetta. Työkaverit ovat mukavia ja tavallaan läheisiksi muodostuneet mutta viihdyn pääsääntöisesti omassa seurassani parhaiten. Käyn salilla, lenkkeilen. Pidän siitä, että vaatteeni ovat siistejä ja laadukkaita sekä, että ne pukevat minua. Laittaudun silloin tällöin mutta useimmiten on hyvin kevyt meikki, hieman sävyä poskissa ja huulissa. Hiusten, hampaiden ja ihon hyvinvointi on tärkeää myös ulkoisesti minulle. 

En käytä päihteitä enkä tupakoi. Menneisyyteni oli todella rankka. Olin rahaton, rajaton ja lyötynä sekä addikti. Velkaa maksan vielä niiltä ajoilta. Haaveina olisi vielä auttaa nuoria, jotka kärsivät päihdeongelmista ja joilla olisi tahtoa saada muutosta elämäänsä. 

Työssä olen saanut kovasti kehittyä vuosien ajan ja minulla on vastuuni. Rakastan työtäni ja teen välillä pitkiä päiviä. Työskentelen ravintolassa enkä voisi kuvitella tekeväni muuta. Työ inspiroi ja pitää minut luovana.

Haaveita riittää. Rakastan tätä aika tasapainoista hyvää elämää, johon kuitenkin mahtuu tekemistä ja erilaisia tilaisuuksia. Olen onnekseni myös terve. 

Tämä kuulostaa varmaan aika perus elämäntyyliltä? Minulle tämä on kuitenkin paljon kaiken jälkeen mitä on ollut ja olen kiitollinen suurimman osan ajastani.

Olisi mukava lukea teidän elämästänne, millaista se on?