Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

En aio uhrata enää sekuntiakaan maailman ongelmien murehtimiselle.

Vierailija
11.11.2025 |

Aion vain sopeutua kaikkeen, mitä vastaan tulee. En murehdi ilmastonmuutoksesta, en politiikasta, en taloudesta. En mistään. Sopeudun, teen tarvittavia muutoksia elämääni jotta se olisi mahdollisimman mukavaa, en katso uutisia enkä välitä enää mistään mitä maailmassa tapahtuu, koska en voi sille mitään. Meuhkatkoon tuolla ne, joilla on siihen jaksamista ja intoa. 

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
11.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuolla periaatteella olen mennyt.

Vierailija
2/6 |
11.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä, ei siinä mitään järkeä olekaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
11.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Filosofian klassikko: erota se, mihin pystyt vaikuttamaan ja mihin et. Huolehdi siitä mihin pysyt vaikuttamaan. 

Mutta miten erottaa nämä? Entä jos pystyisinkin vaikuttamaan johonkin edes oman pienen osani, mutta en edes yritä, koska olen uskotellut itselleni etten pysty?

Onko tuo "syvällinen filosofia" sittenkin vain vapaudu vankilasta -kortti, jolla annat itsellesi luvan olla piittaamatta?

Vierailija
4/6 |
11.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon eläny koko elämäni tuolla tavalla ja olen nyt 46 v.

Lähinnä olen sivusta seurannut muiden vouhkaamista ja ihmetellyt sitä energiaa, mikä muilla on.

Sitten kohautan olkiani ja keskityn omaan elämääni.

Esim. politiikka ja siitä puhuminen ei ole ikinä kiinnostanu mua pätkääkään.

Vierailija
5/6 |
11.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikkea ei tarvitse hyväksyä mutta voi ymmärtää. Järkevä ihminen keskittää voimavaransa niihin asioihin joihin itse pystyy vaikuttamaan eikä niihin joihin ei pysty vaikuttamaan. Onnellinen ihminen ei käytä aikaansa juurikaan muistelemalla menneitä vaan elää vahvasti läsnä tässä hetkessä.

Carpediem

Vierailija
6/6 |
11.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuolla periaatteella olen mennyt.

Samoin, jotain kolme vuotta ainakin. Helpotti kummasti päänkiristys kun jätti uutiset ja medioiden seuraamisen kokonaan. Kun radiosta alkaa uutiset, käyn laittamassa äänet pois tai sammutan siksi aikaa, töllöstä katseken vain valitsemiani sarjoja, dokumentteja ja elokuvia. Tää palsta ja mun moottoriturpainen kaverini ovat ainoa yhteys paskauutisiin. Kaveria näen harvakseltaan. No joskus äitini saattaa alkaa paasaamaan jostain tuoreesta uutisesta (soitellaan päivittäin ja nähdäänkin viikottain) mutta noin muuten oon saanut itseni turvaan turhakta uutisvyöryltä.