Lue keskustelun säännöt.
Anthony Hopkinsilta tiukka mielipide ADHD:sta: "Se kaikki on hölynpölyä"
09.11.2025 |
Sunday Times kertoo, kuinka Hopkinsin vaimo, Stella Arroyave, epäilee, että hänen miehensä olisi autismin kirjolla.
Olen pakkomielteinen numeroista. Olen pakkomielteinen yksityiskohdista. Pidän siitä, että kaikki on järjestyksessä ja ulkoa oppimisesta. Stella selvitti tätä ja sanoi: Sinulla on varmasti Asperger-oireyhtymä.
En tiennyt, mitä helvettiä hän puhui. En edes usko sitä, Hopkins latasi haastattelussa.
Aspergerin oireyhtymää ei tätä nykyä käytetä enää erillisenä diagnoosina, vaan se luetaan osaksi autismikirjon häiriötä.
Olen varmaan kyyninen, koska se kaikki on hölynpölyä. Se on roskaa. ADHD, OCD, Asperger, blaa, blaa, blaa.
Voi luoja. Sitä kutsutaan elämiseksi. Se on vain ihmisyyttä täynnä sotkeutuneita verkkoja ja mysteerejä ja muuta, jota meissä on. Täynnä syyliä, likaa ja hulluutta. Se on ihmisen olotila. Kaikki nämä leimat, ketä kiinnostaa? Mutta nyt ne ovat muotia, Hopkins sanoo haastattelussa.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/7bf7110f-4f6d-44a0-b596-b001d9…
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täydellistä mielipuolta näyttelevä ei selviydy roolistaan ilman mielipuolen luonnetta.
Ihan oikeassa on. Nuo diagnoosit menettää merkityksensä, kun niitä sovitellaan joka toiselle. Jos asia ei ole minkäänlainen ongelma, miksi tarvitsee edes tutkia? Aiemmin noita kutsuttiin ihan vaan luonteenpiirteiksi.
Vierailija kirjoitti:
Sir Anthonyn mielipide ihan varteenotettava. Hän on jo tuohon ikään pärjännyt ilman virallisia diagnooseja, eivät ne aina ole välttämättömiä jos ei itse tai lähipiiri kovasti kärsi. Moni kuitenkin huojentuu kuullessaan selityksen elämänsä hankaluuksille.
Niin. Ajatelkaa, ketkä haluavat tämmöista leimaamista? Kenelle on tärkeä, että muut tuntuisivat huonommilta, kun he itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keisarin uudet vaatteet-satu...
Vink vink...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen en usko että on hölynpölyä ennen kuin Teemu Selänne asian varmistaa Sirpan säestämänä.
Mun ystävän joka toinen lause on "Kun minulla on adhd"..minusta hän on vaan vähän tyhmä, mutta on löytänyt hyvän selityksen pöljyydelleen. Nimimerkillä olen tavannut oikeasti adhd-tyypin ja tiedän kyllä, mitä se on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeassa on. Nuo diagnoosit menettää merkityksensä, kun niitä sovitellaan joka toiselle. Jos asia ei ole minkäänlainen ongelma, miksi tarvitsee edes tutkia? Aiemmin noita kutsuttiin ihan vaan luonteenpiirteiksi.
Ei niitä tarvitsekaan tutkia jos ei niistä ole haittaa. Yleensä tutkimuksiin päätyvät juuri neillä joilla on hankaluuksia pärjäämisessä ja varmasti ilman diagnoosia on paljon ihmisiä jotka eivät tarvitse apua.
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävän joka toinen lause on "Kun minulla on adhd"..minusta hän on vaan vähän tyhmä, mutta on löytänyt hyvän selityksen pöljyydelleen. Nimimerkillä olen tavannut oikeasti adhd-tyypin ja tiedän kyllä, mitä se on!
Ei sille ole vain yhtä ilmenemistapaa. Esimerkiksi kaikki eivät ole ylivilkkaita vaan on myös alivilkas adhd. Lisäksi ihmisessä on paljon muutakin joka vaikuttaa hänen käytökseensä. Voihan kaverisi olla sekä adhd että pöljä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävän joka toinen lause on "Kun minulla on adhd"..minusta hän on vaan vähän tyhmä, mutta on löytänyt hyvän selityksen pöljyydelleen. Nimimerkillä olen tavannut oikeasti adhd-tyypin ja tiedän kyllä, mitä se on!
Tätähän kaikki oikeastaan haluaa: en ole muuten vaan outo vaan mulla on tämä diagnoosi tässä...
Tuo on se vaihe, kun ei ole perehtynyt aiheeseen tarpeeksi ja kieltää vielä totuuden, vaikka sisimmässään jo tietää. Been there, done that ja aikuinen lapseni on juuri nyt tuossa vaiheessa.
Sinänsä, leimoja ja diagnooseja ei tarvitakaan, mutta on kovasti hyötyä, kun oppii ymmärtämään itseään ja löytää parempia selviytymiskeinoja tässä maailmassa, jota ei ole tehty meitä ajatellen. Hölmöä on, että näitä pidetään häiriönä, diagnoosina tms. Ne on enemmänkin ominaisuuksia, mutta niitä on hyvä ymmärtää.
Jossain oli hyvä vertaus nepsyistä tai autisteista työelämässä kanarialintuihin kaivoksessa. Tavallisetkin kuormittuu ja oireilee huonossa ympäristössä, mutta nepsyt oireilee ensin. Esim. burnoutit. Jos maailma tehtäisiin nepsyjä ajatellen, niin ihan kaikilla olisi helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis Hopkinsia hävettää olla autisti, joten hän ei uskalla myöntää sitä itselleen. Ei mitenkään ihmeellinen mielipide lähes 90 v papparaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävän joka toinen lause on "Kun minulla on adhd"..minusta hän on vaan vähän tyhmä, mutta on löytänyt hyvän selityksen pöljyydelleen. Nimimerkillä olen tavannut oikeasti adhd-tyypin ja tiedän kyllä, mitä se on!
Se juuri, sitä tunnutaan käyttävän ihan vaan tekosyynä ettei tarvitse noudattaa samoja sääntöjä tai huomioida muita. Saa tehdä ihan mitä vaan kunhan vaan on diagnoosi takataskussa. Vaikka kusipää on yhä kusipää vaikka olisi autistinen kusipää.
Joopa joo. Olisikin niin hölynpölyä ettei vaikkapa monilla autismin kirjolaisilla olisi keskenään hyvin samankaltaisia ikäviä kokemuksia siitä kuinka heidät nähdään outoina ja suljetaan ryhmästä. Tai adhd-ihmisillä siitä kuinka asiat eivät pysy hanskassa eivätkä asiat päässä koska työmuistissa ja toiminnanohjauksessa on vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävän joka toinen lause on "Kun minulla on adhd"..minusta hän on vaan vähän tyhmä, mutta on löytänyt hyvän selityksen pöljyydelleen. Nimimerkillä olen tavannut oikeasti adhd-tyypin ja tiedän kyllä, mitä se on!
Vai oikein olet oikeasti tavannut adhd-tyypin. Kuinkahan stereotyyppinen kuva sinulla mahtaa olla adhd:sta ja kuinkahan monta adhd-tyyppiä missaat kun etsit vain niitä stereotyyppisiä ilmenemismerkkejä. Et varmasti epäilisi että minulla on diagnoosi pelkän käytöksen perusteella ja jos kertoisin että on, et varmaan siltikään uskoisi. Adhd tapahtuu enimmäkseen pään sisällä jonne ei kukaan muu näe.
Sir Anthonyn mielipide ihan varteenotettava. Hän on jo tuohon ikään pärjännyt ilman virallisia diagnooseja, eivät ne aina ole välttämättömiä jos ei itse tai lähipiiri kovasti kärsi. Moni kuitenkin huojentuu kuullessaan selityksen elämänsä hankaluuksille.