Ryhmäkuri murentaa kansanedustajien riippumattomuutta ristiriita perustuslain kanssa

Tästä syystä puolueet tulisi lakkauttaa ja kaikki olisivat sitoutumattomia eli henkilövaalit.

Eduskunnassa vallitseva ryhmäkuri on noussut vakavaan ristiriitaan sen kanssa, mitä Suomen perustuslaki säätää kansanedustajan asemasta ja riippumattomuudesta. Useissa eduskuntaryhmissä on vakiintunut tapa, että päätökset tehdään suljetuissa ryhmäkokouksissa, ja kun kanta on päätetty, edustajien odotetaan äänestävän sen mukaisesti.

Jos kansanedustaja poikkeaa ryhmän linjasta, seurauksena voi olla rangaistuksia, kuten valiokuntapaikkojen menetyksiä tai erottaminen eduskuntaryhmästä. Tällainen menettely on kuitenkin suoraan ristiriidassa Suomen perustuslain 29 :n kanssa, jossa todetaan:

Painostus on myös rikosoikeudellisesti ongelmallista

Kansanedustajaan kohdistuva painostus ei ole vain poliittisesti kyseenalaista, vaan se voidaan tulkita myös lainvastaiseksi. Rikoslain 14 luvun 1  määrittelee vaalirikoksen, johon sisältyy myös äänioikeutetun tai ehdokkaan painostaminen. Vaikka tämä pykälä koskee pääasiassa vaalitilanteita, sen taustalla oleva periaate painostuksen kielto poliittiseen päätöksentekoon ulottuu myös kansanedustajan toimintaan.

Lisäksi rikoslain 40 luvun 11  käsittelee virkavelvollisuuden rikkomista, ja kansanedustaja käyttää tehtävässään julkista valtaa. Mikä tahansa painostus, uhkaus tai pakottaminen, joka estää häntä toimimasta riippumattomasti, voidaan katsoa loukkaavan hänen perustuslaillista asemaansa ja virkavelvollisuuttaan.

Perustuslain 2 :n 2 momentissa todetaan myös, että kansanvaltaa käytetään edustuksellisesti ja siihen liittyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen. Ryhmäkuri, joka rajoittaa edustajan mahdollisuutta toimia äänestäjiensä tahdon mukaisesti, voi käytännössä kaventaa tätä kansanvallan toteutumista.