Lue keskustelun säännöt.
mä en vaan jaksa olla onnellinen enää kertaakaan kenenkään toisen puolesta!
16.04.2007 |
kaikki kaverit saa lapsia ja niilä on loisto duunipaikat ja kovat palkat. Toiset ostaa omaa asuntoo ja toiset rakentaa! (joo kulostaa ala-asteikäsen valitukselta :)) Mutta vittu kun mä en enää jaksa, en jaksa, en jaksa, en jaksa....
Mitä hittoo mä teen? Tuunko koskaan oleen omaan elämääni tyytyväinen kun oon nyt näin rikki muitten onnesta? Tuunko ikinään oleen onnellinen sitten kun ja jos mä kohtaan näitä ihania asioita?
Mä oon niin vitun kateellinen ja katkera! Pitäs saada luuseri kavereita jostain :) !!!!!
Kommentit (18)
no materiaa ei ainakaan kannata kadehtia.
Se ei sitä onnea ja tasapainoa elämään tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Logiikkasihan on ihan nurinkurinen. Jos ystävilläsi menee hyvin, he nimenomaan jaksavat kuunnella ja toivon mukaan myös auttaa sinua!
Jos tilanteesi tuosta vielä heikkenee, niin kyllä ystävänäsi toivoisin, että olisin tiennyt huonosta olostasi ja että olisin voinut olla jotenkin avuksi.
Ei sinun tarvitse kaikkea huonoa oloasi kerralla ulos purkaa, vaan aloita " kevyesti" .
Se ei silloin lohduta jos itsellä paskat fiilikset. Tyhjästä on paha nyhjästä.
Vaikka siitä et on terve ja pääse liikkumaan joka päivä itsenäisesti ilman avustajaa...
Minusta sinulla on asenneongelma. Ala ajattelemaan asioita positiivisemmin. Ei aina niin et mitä muilla on vaan mitä hyvää sinun elämässäsi on.
Omassa elämässä on ollut ylämäkiä ja alamäkiä.
Viime aikoina on ollut aika paljon vastoinkäymisiä. Kävin terveyskeskuksessa juttelemassa ja sain mielialalääkkeitä. Ei ne nyt mitään " onnellisuuspillereitä" ole, mutta on jotenkin rauhallisempi ja tasapainoisempi olo. Jaksaa taas keskittyä elämiseen, vaikka ei kovin hyvältä vielä tunnukaan, mutta jotenkin jaksan taas uskoa, että kaikki vielä järjestyy. Tsemppiä sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan kun joku imis musta kaiken voiman ja positiivisuuden mitä mulla on joskus ollu... mä en kertakaikkiaan jaksa enää!!!
ap
Ihan samoja fiiliksiä. Koita kestää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta muista, että ei kaikki ole sitä miltä näyttää!! Jonkun hyvinpalkattu duuni on sitä, että stressi vaivaa päivin öin ja parisuhde kärsii. Jne.... Et sinä näe ja tiedä kuin pintapuolisesti ihmisten tilanteet. Eivät ne ole varmasti niin auvoisia.
Yritä nyt olla onnellinen siitä, mitä sinulla on! On se sitten vaikka henkistä pääomaa tai kauniit varpaankynnet!!!
Yritä mennä ulos kävelylle, aurinkoon. Ulkoilma ja luonto rauhoittavat.
Tsemiä!
Koeta nauttia oman elämäsi hyvistä puolista ja ihanasta auringosta. Ja jos olet todella menettänyt elämänilosi, hae apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siellä taustalla vaikka mitä sontaa. EI kukaan tässä maailmassa ole autuaan onnellinen kuin vain hetkittäin.
ihan kun joku imis musta kaiken voiman ja positiivisuuden mitä mulla on joskus ollu... mä en kertakaikkiaan jaksa enää!!!
Kannattaisi ehkä miettiä kuinka kauan on tuntunut tältä, ja harkita mahdollisesti avun hakemista.. En tarkoita loukata, mutta kevät on tunnetusti sitä aikaa kun kaikki asiat saattavat tuntua hyvin vaikeilta ja raskailta. Silloin jos se menee säin pitkälle, se ei kuitenkaan taida olla enää ihan tavallista kevätväsymystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun saat kaiken minkä haluat, opettele nauttimaan siintä mitä sulla on. terveydestä, ystävistä, asunnosta jossa asua yms. monella ei ole edes niitäkään!
Olen pian 40 v
Tuttuvapiiriini kuuluu a.o. ihmisiä:
1 masentunut ja raskaana
2 selkävammaista työtöntä, pitkäaikaisesti kuntoutettavia
1 vammaisen lapsen äiti
1 eronnut, ukko dokaa, eikä pysty pitämään lasta luonaan
1 mielenterveyspotilas
1 jonka lasten isä käytti tyttöä hyväkseen
1 pariskunta, joka ei saa lapsia toivomuksesta huolimatta
1 eronnut tuttavaäiti, joka hautasi siskonsa ja veljensä
1 isä, jonka vaimo teki itsarin
1 poika, jonka isä teki itsarin
1 jonka isä ja äiti pitivät hyvin huonoa huolta lapsistaan, veli narkkari
Ja jokaikinen on aikoinaan ollut sellainen, joita kadehdin kovasti. Osa oli naimisissa ja osalla on vieläkin iso talo ja puitteet kunnossa. Silti elämä koettelee meitä kaikkia aika kovalla kädellä.
Nämä kaikki ihmiset ovat (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) sellaisia, että heitä ei bussissa erota vaatteiden tai käytöksen perusteella, että elämä on heitä murjonut jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen juu masentunut, mutta en oikein tiedä miten sitä apua saa... no ens viikolla oon menossa lääkärille jutteleen, mutta oon niin vastaan lääkitystä että en usko että suostun sitä syömään... oon kuitenkin ollut niin positiivinen ihminen.... haluisin olla kaikkien puolesta onnellinen, mutta kun en jaksa vaan enää....
Minä ajattelen, että onnellisuus ja taipumus kateellisuuteen ovat paljon perusluonteessa. Olen itse onnellista tyyppiä, ja huomaan, että sen seurauksena minua myös pidetään hurjan " onnekkaana" , eli kaikkien muidenkin mielestä asiani ovat hienosti.
Jos taas aina nostaisin esiin sairauksiani, kärsimiäni menetyksiä jne., niin ehkä muutkin näkisivät tilanteeni aivan eri valossa.
Täälä jos jossain (jos ei siis osaa erottaa totuutta liioittelusta) saat ainakin ne kateuden ja huonommuuden tunteesi aina vaan loistamaan uudelleen ja uudelleen! Hanki niitä " ystäviä" ihan IRL!
mutta kun en raaski ruveta vuodattaan kun toisilla menee niin hyvin... joo tyhmä tilanne, mutta en tajua miten toimia...
mä en ymmärrä miten musta on tullu tällanen... mä en tajuu miten voin olla kateellinen ja katkera... ei kuulu mun luonteenkuvaan.
Jotenkin mä aattelen vaan niin että ykskään pilleri ei tuo mulle onnea tai sitä mitä mä haluan... pitäs vaan lopettaa haluaminen
ap
Jos kadehdit muita ihmisiä ja heidän " onneaan" , niin miksi et ala elämään sit niin et saavutat itsekin haluamasi elämän. Kaikki on valitettavasti kiinni itsestäsi!
Älä vaan ruikuta siellä. Ala vaatimaan itseltäsi enemmän, niin saavutat niitä asioita mitä muilta kadehdit.