Hemmetin perintö-, ja lahjaromut!

Luulin jo välttäneeni ison osan, kun en esimerkiksi äitini isoa Myrna-astiastoa tai järjetöntä määrää räsymattoja suostunut aikanaan ottamaan. Mutta tänään jäin tuijottamaan keittiön kaappien ylähyllyjä. En ole varmaan ikinä käyttänyt tuota sinänsä nättiä isoa boolimaljaa laseineen. Sekin tuli äidiltä, mutta olivat niin nättejä, että harmitti ajatus niiden päätymisestä lasinkeräykseen. Samoin isältä tulleet kuoharilasit, joita on varmaan 12 kappaletta. Niitä on kilistelty ehkä kerran. Ja vaikka mitä muuta lahjamukia löytyy kaapin kätköistä.

Ja jollain tasolla silti edelleen harmittaa ajatus heittää lahjoja tai perintöesineitä pois. Mutta ei sekään ole onnelliseksi tehnyt, että tuolla ne keräävät pölyä??