Lue keskustelun säännöt.
Ajattelitteko lapsia hankkiessanne, että se lapsi tulee väistämättä kärsimään ja kuolemaan?
19.10.2025 |
Otsikossa kysymys. Itsellä pyörinyt kysymys päässä jo pidemmän aikaa kun miettii, että hankkisinko jälkikasvua. Jotenkin kuitenkin kauhistuttaa, että se potentiaalinen lapsi tulee väistämättä kärsimään elämässään. Joo, toisilla menee asiat paremmin kuin toisilla mutta mitään takeita ei ole. Tuntuu aika kovalta vedonlyönniltä toisen ihmisen puolesta. Ja no kuolema tietenkin käy mielessä, että hautaan me tässä kaikki päädytään. Itse en niin kuolemaa pelkää ja elämä on ollut päällisin puolin ihan ok, mutta mitä lähipiirissäkin jutellut ja katsellut niin toiset sitä pelkää niin paljon etteivät edes pysty yleisellä tasolla asiasta puhumaan. Aika julmalta tuntuisi sekin ajatus, että toinen ihminen elää lähes jatkuvassa ahdistuksessa ja pelossa.
Kommentit (20)
Itse olen elänyt pitkiä jaksoja elämästäni suuressa ahdistuksessa ja pelossa. Silti olen todella kiitollinen ja iloinen, että olen olemassa ja saan elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä useasti mietin miksi kärsin ja elän. Koulukiusattu, työpaikkakiusattu, avioero, ilkeät ja tyhmät vanhemmat (huonot geenit), ilkeät ja tyhmät sisaret, lääkärien kiusaama, yksinäisyys, ahdistus maailmantilanteesta, yhteiskunnan epävarmuus ja rikollisuus, jne.
Kärsimys jankuttaja taas aloitti, näköjään.
Olet tätä samaa kärsimystä jankannutnaiemminkin, tai sitten teitä on monia hulluja.
Vastaus. En ole ajatellut. Nautin elämästäni ja niin lapsenikin. Ihan naurettava ajatus. Elämässä on monenlaista, mutta hyvin harvoin elämä on silkkaa kärsimystä ja mitä sitä kuolemaa pitää pelätä. Ihan typerä aloitus. lapsellinen.
Minun lapseni kuoli ennen minua. Think about that.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kärsimys jankuttaja taas aloitti, näköjään.
Olet tätä samaa kärsimystä jankannutnaiemminkin, tai sitten teitä on monia hulluja.
Vastaus. En ole ajatellut. Nautin elämästäni ja niin lapsenikin. Ihan naurettava ajatus. Elämässä on monenlaista, mutta hyvin harvoin elämä on silkkaa kärsimystä ja mitä sitä kuolemaa pitää pelätä. Ihan typerä aloitus. lapsellinen.
Lapsellinen on sun asentees. Et kykene ajattelemaan asioita miltä muulta kantilta kuin omastasi. Mitä hullua on ajatella että onko kärsimys kaiken sen arvoista? Ehkä sinulle on, mutta sääliksi käy kyllä sun läheisiäsi. Vai sanotko lapselle joka on vaikka insestin uhri että voi voi elämässä on kaikkea hyvää, ota tikkari ja lopeta ulina. Että #goodvibes vaan että yksinkertaisen mamman maailmankuva ei järky.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kärsii ja kuolee. Sinäkin.
Niin, juuri. Sille en mitään voi että minä täällä jo olen, syntymättömien lapsieni kohdalla voi asia on toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni kuoli ennen minua. Think about that.
Olen pahoillani menetyksestäsi, osanottoni. Mitä ajattelet tapahtuneen valossa lapsien hankinnasta?
Mutta iloitsemaan ja rakastamaan sitäkin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama. Kunhan saan spermaa sisääni.
Antinatalistinen filosofia ja negatiivinen utilitarismi on jo aika hyvin käsitelty ja vanhaa höpinää. On ollut jo 1960-luvulta asti.. Jos oikeasti kiinnostaa niin Peter Zappfe, Julio Cabrera ja David Benatar on kirjoitellut tuosta aiheesta enempiki. Turhaan AV:llä mitään kyselet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen aina pitänyt elämää suurena lahjana, joten en ole oikein osannut tuollaista edes ajatella. Lapseni ovat myös iloinneet elämästä siten kuin vain lapset osaavat. Ehkä lapsistani kasvaa aikuisia, jotka näkevät maailman toisin kuin minä. Sitten täytyy vain pyytää anteeksi. Olen toiminut vilpittömällä tarkoituksella.
Olen saanut kolme elävää lasta ja teen heidän eteensä sen minkä voin. Rakastan, huolehdin, kasvatan ja ohjaan parhaan kykyni mukaan. Onnellista ja vaivatonta elämää en voi heille tietenkään taata, enhän pysty edes suojelemaan heitä kaikelta mahdolliselta, mutta mielestäni lapsettomaksi jääminen olisi itselleni ollut pelkuruutta ja toivottomuuteen vajoamista. Elämä on sukupolvien ketju ja olisi käsittämätöntä, että minä, joka olen elänyt suhteellisessa turvallisuudessa ja yltäkylläisyydessä kaikkiin edeltäviin sukupolviin verrattaessa, en uskaltaisi tuoda lasta maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärsimys jankuttaja taas aloitti, näköjään.
Olet tätä samaa kärsimystä jankannutnaiemminkin, tai sitten teitä on monia hulluja.
Vastaus. En ole ajatellut. Nautin elämästäni ja niin lapsenikin. Ihan naurettava ajatus. Elämässä on monenlaista, mutta hyvin harvoin elämä on silkkaa kärsimystä ja mitä sitä kuolemaa pitää pelätä. Ihan typerä aloitus. lapsellinen.
Lapsellinen on sun asentees. Et kykene ajattelemaan asioita miltä muulta kantilta kuin omastasi. Mitä hullua on ajatella että onko kärsimys kaiken sen arvoista? Ehkä sinulle on, mutta sääliksi käy kyllä sun läheisiäsi. Vai sanotko lapselle joka on vaikka insestin uhri että voi voi elämässä on kaikkea hyvää, ota tikkari ja lopeta ulina. Että #goodvibes vaan että yksinkertaisen mamman maailmankuva ei järky.
Anteeksi ohis, mutta miten se, että joku toinen tuntematon lapsi on insestin uhri, tekisi maailmasta pahemman paikan minun lapselleni?
Eipä ajateltu yhtään mitään, oltiin vain niin rakastuneita. Lapset nyt +/- 50 v. Meidän vanhempien elämä on ollut hyvää ja onnellista, ei ole lapsillammekaan suurempia kärsimyksiä. Kaikki me kuolemme, mitäpä sitä pelkäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärsimys jankuttaja taas aloitti, näköjään.
Olet tätä samaa kärsimystä jankannutnaiemminkin, tai sitten teitä on monia hulluja.
Vastaus. En ole ajatellut. Nautin elämästäni ja niin lapsenikin. Ihan naurettava ajatus. Elämässä on monenlaista, mutta hyvin harvoin elämä on silkkaa kärsimystä ja mitä sitä kuolemaa pitää pelätä. Ihan typerä aloitus. lapsellinen.
Lapsellinen on sun asentees. Et kykene ajattelemaan asioita miltä muulta kantilta kuin omastasi. Mitä hullua on ajatella että onko kärsimys kaiken sen arvoista? Ehkä sinulle on, mutta sääliksi käy kyllä sun läheisiäsi. Vai sanotko lapselle joka on vaikka insestin uhri että voi voi elämässä on kaikkea hyvää, ota tikkari ja lopeta ulina. Että #goodvibes vaan että yksinkertaisen mamman maailmankuva ei järk
Hmm, kovin kapea katsantokanta. Minkä takia yleensäkään sun lapsien tilanne vaikuttaisi muiden lapsien elämään ja kokemukseen? Se, että sun lapsilla on asiat ok ei poista sitä että monilla ei ole, ja onko silloinkin niiden lasten elämä "sen arvoista" koska no, "mun lapsilla on kaikki ok". Vähän sama logiikka kun sanoisi että on lapsellista kukkahattuilua miettiä onko eettistä ajaa kännissä kun itse on kaahaillut kännissä eikä mitään juuri silloin sattunut.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ajateltu yhtään mitään, oltiin vain niin rakastuneita. Lapset nyt +/- 50 v. Meidän vanhempien elämä on ollut hyvää ja onnellista, ei ole lapsillammekaan suurempia kärsimyksiä. Kaikki me kuolemme, mitäpä sitä pelkäämään.
Kiitos vastauksesta. En tiedä onko tämä vain nykyajan oireilua miettiä sen isommin. Joku tuolla puhui antinatalismista ja negatiivisesta utilitarismista, täytyy perehtyä enemmän. Ei nämäkään ilmeisesti mitään Ihan viime vuosikymmenten suuntauksia ole, mutta tuskin ovat valtavirtaakaan olleet esim. 50 vuotta sitten, tai vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni kuoli ennen minua. Think about that.
Minun lapseni kuoli vasta minun jälkeeni. Let that sink in.
17: jos kerran sinäkin myönnät, että minun lasteni tilanne ei mitenkään vaikuta muiden elämään ja kokemukseen, niin eikö tämä argumentti sitten toimi toisinkin päin?
Ihan yhtä lailla voi kärsiä tai olla kärsimättä. Tietysti jotain vaikeuksia tulee kaikille eteen, mutta ei juuri sinun lapsesi välttämättä joudu kaikkea kokemaan vaikeimman kautta. Elämässä on paljon hyvää ja nykyään maailma (länsimaissa) on turvallinen paikka lapselle, jos nyt älylaitteet suljetaan pois.