Fanny esittäytyy
Iltaa kaikille :) Olen ihan uusi tulokas vauva sivuille, mahtuuko mukaan? Vauvakuume on ollut jo iät ja ajat, mutta mies (5v oltu yhdessä) ei ole ollut yhtään innokas. Nyt hän yllätti viikko sitten ilmoittamalla, josko sittenkin alettaisiin yrittää lasta. En tiiä olenko koskaan ollut niin onnellinen ja hämmästynyt yhtä aikaa. Nyt pelottaa, tulenko ollenkaan raskaaksi ja onko töitä vauvaloman jälkeen.. Ja toisaalta, mahassa tuntuu kummalliselle ja on pahoinvointia ym. Ihan varmasti kuvittelua, eihän nyt voi olla mahdollista, että yhdestä kerrasta tulisin raskaaksi :) Kyllä nämä tunteet tästä tasoittuvat. Olen vaan niin onnellinen, että viimein mieskin on suostuvainen :)
Kommentit (5)
Ja todistettavsti on yhdestä kerrasta lähtenyt mun kolme tytärtä alulle:))) tai sitten pyhästä hengestä!!!
Mäkin päätin äsken rekisteröityä, olen itse lueskellut näitä sivuja alkuvuodesta asti ja nyt sain aikaiseksi rekisteröityä.
Mulla sama tilanne kun sullakin Fanny, eli ollaan reilut 5 vuotta oltu yhdessä ja syksyllä mies sanoi, että voitais keväällä alkaa yrittää vauvaa. Sattuneesta syystä yritys alkoi jo helmikuussa, mutta vielä ei ole tullut tulosta. Pillerit jätin siis helmikuussa ja vasta viikko sitten alkoi ekat luomumenkat. Nyt sitten jatkamaan yritystä.
Mulla ikää 26 ja esikoisesta haaveillaan. Saa nähdä, kuinka pitkä yritys tästä tulee..
Kiva että heti löysin täältä muitakin " uusia" . Piipahdin täällä jo muutama kuukausi sitten, tällä kertaa aion tulla jäädäkseni, tai siis toivottavasti siirtyisin pian jo odottavien puolelle... ;)
Miun tarinani: Olen 28-vuotias, naimisissa ja yksi lapsi (syntynyt 4/04). Alunperin meilläkin mies oli oikeastaan ihan vastaan lapsia, mutta kesällä 03 yllätti kans yhtäkkiä paukauttamalla että saishan se lapsi tulla jos on tullakseen. Ja tuli sitten ensiyrittämällä! Eli mahdollista se on...
Tytön eka vuosi oli aika rankkaa aikaa. Tyttö valvotti tosi paljon ja tuntui että koko ajan oli jotain murhetta; imetys takkusi aluksi, tytöllä todettiin napatyrä, sitten allergioita, sitten tuli sairastelua...Silloin päätimme että lapsiluku on todellakin täynnä ja jos tästä yhdestäkin selvitään eroamatta niin hyvä on.
Aikaa myöten helpotti ja lapsi tuotti koko ajan enemmän iloa. Viime syksynä alkoi tuntumaan että miksei yritettäisi vielä toista? Selkeästi tytöllekin tekisi hyvää kun olisi sisko tai veli kenen kanssa tätä elämää taivaltaa...Miehen piti kypsytellä ajatusta pitkään mutta vihdoin talvella totesi että on valmis myöskin yrittämään toista. Voi miten onnellinen taas olin, samalla tavalla kun esikoisen kohdalla!
Tositoimiin on ryhdytty vasta nyt. Meillä oli tuossa yksi ulkomaanmatka maaliskussa enkä halunnut sitä ennen tulla raskaaksi. Nyt olen enemmän kuin valmis ja niin on mieskin. Ajatukset pyörii koko ajan vauvakuumeilussa. Töissäkin on mulla sellanen tilanne etten tiedä jatkuuko työsopimus vai ei ja nyt tuntuu että ei sillä ole väliäkään, haluan pian olla taas äitiyslomalla...
Tiedän että vaikka ensimmäinen tuli ensiyrittämällä niin toista voidaan odottaa vuosiakin (lähipiirissä on parikin esimerkkiä...). Nyt sitten vaan jännitetään miten käy. Olisi mahtavaa jos saisi jännittää täällä muitten kanssa yhdessä. En oo pahemmin kellekään puhunut tästä " prjoketista" , kaikki on siinä uskossa että meille ei enää lapsia tule. Joten siinäkin mielessä olisi hienoa jos saan täällä purkaa sydäntäni.
Viikonlopun jatkoa kaikille!
- miina-liina
Eli ekalla yritykselläkin voi onnistaa! Itsellenikin näin on käynyt kaksi kertaa! Joten ehkäpä olet jo raskaana! Ja ellet, niin paljon onnea yritykseen ja tulevaan odotukseen!!
Toivoo, Omppuäippä
Muistan tuon tunteen kun mies otti asian puheeksi.. Meillä siitä ei ole vielä kauankaan, muutama kuukausi vasta.
Tervetuloa vaikka tuonne tammikuun vauvaa haaveileviin.. Jos vielä ehdit sinne? ;o)
t. Raitis