Yli 35-vuotiaat. Onko mukavampaa asua kumppanin kanssa vai yksin?

Minä ainakin kärsin, kun joudun asumaan puolisoni kanssa.Monesti hänen läsnäolonsa häiritsee.

N 50v 

Edullisempaa asua yhdessä + saa ostettua yhteisin varoin makeamman asunnon.

Muuten pärjään omillani ja toimin itsenäisesti. T. n33 (sori en oo 35v)

Olemme seurustellut 5vuotta

Emme asu yhdessä eikä ole semmoista koskaan suunniteltu

Asumisviihtyvyyteni romahti, kun muutin yhteen naisystäväni kanssa, vaikka tämä on kunnollinen, hyvätapainen nainen. Kaipaan niin voimakkaasti yksityisyyttä, että toisen hiljainenkin läsnäolo häiritsee.

M 45v

Jotkut ihmiset ovat luonteeltaan yksineläjiä.

Me olemme kumppanini kanssa toistemme parhaat ystävät. Viihdymme yhdessä, välillä toki yksinkin. Tykkäämme molemmat läheisyydestä ja myös auttaa toisiamme. Välillä olemme samassa tilassa, mutta teemme omia hommiamme. Minulla ei yleensä tule ihmisiä ikävä, mutta puolisoani ikävöin, kun hän on poissa. 

Jos ei viihdy kumppanin kanssa sama katon alla niin on valinnut kumppaninsa väärin.

Vierailija kirjoitti:

Asumisviihtyvyyteni romahti, kun muutin yhteen naisystäväni kanssa, vaikka tämä on kunnollinen, hyvätapainen nainen. Kaipaan niin voimakkaasti yksityisyyttä, että toisen hiljainenkin läsnäolo häiritsee.

M 45v

Onko teillä pieni asunto, jossa ei ole omaa tilaa mihin vetäytyä? 

Yksin mukavampaa, mutta kun ikää tulee lähelle 70v, niin sitten on taas kivaa kahdestaan. Eli kärsikää, lopussa kiitos seisoo.

Olen asunut yksin viimeiset kuusi vuotta ja täytyy sanoa, että jos ei ole mitään erityistä tilannetta tai kriisiä päällä ja arjessa on normaalisti menoja, niin tässä yksin asumisessa ei ole mitään vikaa, vaikka aina välillä miehiä tapailenkin. Hyvä omistusomakotitalo kahden ihmisen tuloilla tietysti kiinnostaisi, mutta se ei ole vaihtoehto tällä hetkellä.

Yhdessä, ihan ehdottomasti. Elämäni parhaimpia hetkiä on ollut se kun muutimme yhteen ja oikeasti tajusin sen, että arkeni on nyt tämän ihmisen kanssa, aamulla saan herätä hänen vierestään ja kaupassa yhdessä miettiä, että oliko kahvi loppu vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä, ihan ehdottomasti. Elämäni parhaimpia hetkiä on ollut se kun muutimme yhteen ja oikeasti tajusin sen, että arkeni on nyt tämän ihmisen kanssa, aamulla saan herätä hänen vierestään ja kaupassa yhdessä miettiä, että oliko kahvi loppu vai ei.

Näin voi tehdä, vaikka toinen kävisi välillä omassa kämpässään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä, ihan ehdottomasti. Elämäni parhaimpia hetkiä on ollut se kun muutimme yhteen ja oikeasti tajusin sen, että arkeni on nyt tämän ihmisen kanssa, aamulla saan herätä hänen vierestään ja kaupassa yhdessä miettiä, että oliko kahvi loppu vai ei.

Näin voi tehdä, vaikka toinen kävisi välillä omassa kämpässään.

Totta kai voi. Kysyttiin kuitenkin mikä on itselle se mieluisin vaihtoehto, niin yhdessä asuminen on minulle. Oli sekin kivaa aikaa kun asuimme vielä erillämme, etenkin kun asuimme lyhyen kävelymatkan päässä toisistamme, mutta näin on mielestäni vielä parempi.155