Te, jotka olette olleet lapsena hoidossa päiväkodissa tai perhepäivähoitajalla,

Sieltä muistan joitakin unenomaisia pätkiä, mitä on tapahtunut. Esim. yhden hoitotädin lapsenlapsi tuli kerran käymään ja hänellä oli hienoja " jalokiviä" ja sain niistä 10! :)



3-vuotiaana vaihdoin päiväkotia, ja silloin tapasin uudessa päiväkodissa hyvän ystäväni. :) Muistan kuin eilisen ensi tapaamisemme vaikka siitä on jo kohta 19-vuotta! Tämä ystävä on edelleen minulle tärkeä, mm. kaasoni tulevissa häissäni ja nuoremman lapseni kummi. :)



Lisäksi muistan paljon muita henkilöitä tuosta jälkimmäisestä päiväkodista. :) Olin mm. muutaman hoitajan " lellikki" ja sain tuon ystäväni kanssa kaikkia erityisoikeuksia. ;) Muistan myös, että talvi-iltapäivisin ' pisteltiin' paljon erilaisia kuvia. Aina oli peukalo ihan kipeä kun oli oikein monta kuvaa innostunut pistelemään.



Muistoja on niin paljon, että tähän en viitsi kaikkea laittaa kun jo nyt tuli aika pitkä viesti!;) Mutta minä siis muistan lapsuudestani ihan käsittämättön paljon asioita. :) Muualtakin kuin päiväkodista.

Pph:lla hoitaja poltti tupakkaa ja minä katsoin videoita kaikki päivät.

Äiti piti hoitajaa hyvänä, mutta en onneksi ollut siellä kauaa.



Toinen pph oli isossa omakotitalossa jossa paljon lapsia. Muistan vain kivan kesäilman ja hyvän ruoan!



Myös meillä oli hoitolapsia. Olin vähän kateellinen kun äiti " joutui" hoitamaan meitä kaikkia tasavertaisina, enkä saanut eniten olla äidin kanssa. Ja jouduin avomielisesti jakamaan kaikki lelut muille :D, mutta muuten ok.



Päiväkodista ok muistot. Muistan että pihalla oli kiva leikkiä ja olinkin jo sen verran vanha etten tarvinnut apuja/syliä tms. Kerran yksi hoitotäti kertoi pelottavan sadun ja sen jälkeen vielä sanoi minulle että " pelottaako, hahaha" ja nauroi ivallisesti :D Se on jäänyt mieleeni, heh! Muuten suht ok. Muistan kuitenkin monet leikit yksityiskohtaisesti. Olimme monta kertaa yksin n. kolmen muun lapsen kanssa " leluhuoneessa" leikkimässä ja olimme ihan innoissamme kun saatiin olla yksin.

Olin myös toisessa päiväkodissa, jossa hoitajat laskivat monta kertaa minut ja erään toisen tytön kahdestaan pihalla olevaan vanhaan rakennukseen leikkimään! Rakennus oli iso ja kaksi kerroksinen...



Pääsimme myös joskus aitojen ulkopuolelle keräämään kukkia lähimetsästä keskenämme :O

Sen nimi oli Siru, sellainen ruskea-musta-valko-täpläinen lintukoira. Nukkui mun vieressä aina päiväunet.



Toinen hoitotäti istui keittiön pöydän ääressä lukemassa naistenlehtiä samaan aikaan, kun poikansa harrasti meidän hoitolasten kanssa sadistisia kiusausleikkejä. Kakkasin joka päivä housuun. Onneksi äitini ymmärsi vaihtaa hoitajaa.



Kolmas perhepäivähoitaja oli ihana. Sain hänen tyttärestään parhaan ystävän. Vieläkin käyn siellä kylässä, kun palaan kotipaikkakunnalle.

Kun luettiin satua ja olimme sängyissä niin se viereinen tyttö hieroi aina pyllyään ja laittoi sitten sormet mun naamalle! Muistan, että kerroin siitä äidille ja se sitten otti puheeksi asian tätien kanssa..

Hoitaja kotona oli hirveä. Kireä ja hermostunut, vaati lapsilta outoja asioita ja oli täysin huumorintajuton. Ei siinä tuttu kotiympäristö paljon lohduttanut.



Pph oli tosi hyvä ja viihdyin siellä hienosti.



Päiväkodista on vähiten muistoja, vaikka olin silloin vanhempi. Arkana lapsena en pitänyt hirveästä hälinästä, mutta yksi hoitaja oli kiva ja ystävät tärkeitä.



Oman lapsen vein 2,5-vuotiaana osa-aikaiseksi päiväkotiin. Hän oli siellä vähän raisumpana ja sosiaalisempana lapsena heti kuin kotonaan.

muistan paljonkin. Sen muistan parhaiten, että minut pakotettiin syömään jälkiruokana ollutta vaniljakiisseliä, joka hyllyi ällöttävästi. Vaikea nyt vanhempana tajuta, että jälkiruokaa oli pakko syödä, en olisi halunnut sitä lainkaan ja sen sanoinkin.



Inhosin päiväunia, olinhan jo niin vanha, ettei nukuttanut, muistan, miten isoveljeni haki minut usein ennen uniaikaa....lämmin kiitos siitä hänelle.



Kerran pissasin vahingossa housuun ja sain mennä yksin viereiseen kotiini hakemaan puhtaat sukkahousut (eli siellä oli ilmeisesti isosarukseni tulleet jo koulusta kotiin, itsellä ei ollut sentään vielä avainta).



Muistan miten teimme paljon erilaisia väritys ja puuhajuttuja. Jonkinlaisia tehtäviä ihan, oli varmaan jotain esikoulun edelläkävijäjuttuja, vuosihan oli tuolloin 1971 tai 1972.



Hyviä muistojakin on esim. joulujuhlista, joissa esitin nukkumattia. Ulkoilun muistan myös olleen aina kivaa, pk:lla tai silloin sitä kutsuttiin tarhaksi oli kiva uusi piha, missä paljon virikkeitä.



Minä olin kyllä lapsena todella arka, enkä oikein koskaan nauttinut koulusta tai tarhasta, jotenkin se suuressa ryhmässä olo vähän pelotti. Minusta ei kyllä nykyään kukaan usko, että olen ollut ujo ja hiljainen.

- pph:lta muistan jotain leikeistä hänen omien lastensa kanssa

- traumaattisena muistan, että hän mittasi kuumetta pepusta, mikä inhotti tosi paljon (kotona mitattiin kainalosta)



- päiväkodista muistan yhden ihanan tädin, joitain ohjelmia, esityksiä joita tehtiin kevät tai joulujuhliin. Jotain retkiä lähiympäristöön. Siitä arjesta (ruokailut, nukkumiset) en muista mitään.

Lisää kokemuksia

Toimittajalle?

10 vuotta vanha ketju

Pph huusi meille lapsille, varmaan aiheesta. Mittasi kuumeen pyllystä, toisten katsoessa vierestä. Kamala kokemus. Riiteli teini-ikäisen tyttären kanssa. Teki ruokaa, ei koskaan antanut lisää vaikka pyysin. Leipoi pipareita meidän kanssa.

Mutta vei myös meitä teatteriin. Kaupungille. Meni äitini kanssa sieneen ja meidän lasten. Kiitos ihana täti. Alkaa itkettää kun kirjoitan tätä.

Päiväkodissa: olin vallaton. Ei muistaakseni ns. Opetettu mitään, ei eskari hetkeä tms. Nukkuin pitkät päiväunet.

Toisella pph:lla riitelyn hänen tyttärensä kanssa. Olimme ilman valvontaa pihalla tms.. karkaisin kotiin välillä - hän vain nauroi..

Vierailija kirjoitti:

Pph huusi meille lapsille, varmaan aiheesta. Mittasi kuumeen pyllystä, toisten katsoessa vierestä. Kamala kokemus. Riiteli teini-ikäisen tyttären kanssa. Teki ruokaa, ei koskaan antanut lisää vaikka pyysin. Leipoi pipareita meidän kanssa.

Mutta vei myös meitä teatteriin. Kaupungille. Meni äitini kanssa sieneen ja meidän lasten. Kiitos ihana täti. Alkaa itkettää kun kirjoitan tätä.

Päiväkodissa: olin vallaton. Ei muistaakseni ns. Opetettu mitään, ei eskari hetkeä tms. Nukkuin pitkät päiväunet.

Toisella pph:lla riitelyn hänen tyttärensä kanssa. Olimme ilman valvontaa pihalla tms.. karkaisin kotiin välillä - hän vain nauroi..

Miten voit karata kotiin? Oliko vanhempasi kotona?

No nyt mene hyvin:

TÄMÄ ALOITUS ON 10 VUODEN TAKAA!!!!!!

Olen ollut pph:lla, sekä muutamassa eri päiväkodissa. Muutettiin lapsuuden aikana muutamaan kertaan..

Pph:lta ei ole yhtään hyvää muistoa. Karmea täti, huusi paljon, hirmu tiukka kaikessa, tosi joustamaton, ja haukkui kerrankin mun väritystehtävän.:D Olin värittämässä palomiestä ja olin juuri nähnyt telkkarista, että ei ne puvut ole punaisia, kuten piirretyissä. Rouva katsoi kuvaa ja huutonauroi, että palomiehet on kuule punasia! Sama täti pisti minut tienposkeen (ei ollut pyörätietä, tai jalkakäytävää, vaan ihan autotien reunaan) tasan kello viisi, jos mua ei oltu tultu hakemaan. Vanhempien kanssa oli tehty sopimus, että saattavat olla joskus 10-15min myöhässä, kun molemmat töissä vaikean matkan päässä ja rouva oli kyllä luvannut, että saan odottaa sisällä. P:n marjat..

Päiväkodeista on ihan eri kokemuksia. Mm. muistuu mieleen muutamia kertoja kun on saanut istua lempihoitajan kanssa piirtämässä ja juttelemassa, leikkinyt leijonakuningasta parhaan kaverin kanssa pihan pienellä kukkulalla, poimittu voikukkia, tutkittu kirvoja, rakennettu suurista tyynyistä linnoituksia yms yms. On sieltäkin huonompia muistoja, liittyen sitten isompiin lapsiin. Yksi veti lelupäivänä mun barbielta pään irti, yksi tunki aina nauramaan, kun menin pissalle (mikä lie pervo o.O)... Mut hoitajista ei ole ainakaan muistissa mitään ikävää. En väitä, etteikö voisi sieltäkin olla jotain huonompia juttuja, mutta niitä en vaan muista.

Vierailija kirjoitti:

No nyt mene hyvin:

TÄMÄ ALOITUS ON 10 VUODEN TAKAA!!!!!!

Mitä sitten?

Eka pph: ulkohuussi ja pelottava perheen isä joka kävi kusemassa ulkotunkiolle...yhden hoitolapsen jalka jäi pyörän pinnojen väliin, perheen poika (yläasteikäinen) ajoi.

Toka pph:perheen omat lapset kiusasi mua ja sanoi, ettei äiti tuu enää hakemaan kotiin 😥Pk: kiva hoitosetä ja sisähiekkalaatikko!!

-70 luvulla nämä kaikki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nyt mene hyvin:

TÄMÄ ALOITUS ON 10 VUODEN TAKAA!!!!!!

Mitä sitten?

Parempi jatkaa vanhaan.

Lisää

Olin 2 kuukautta päiväkodissa. Äitini kertoman mukaan huusin tauotta koko ajan, en sopeutunut. Itse en muista tuosta ajasta muuta kuin siniset korvalliset muovimukit.

Minut vaihdettiin sitten pph:lle. Siellä leikittiin yhdessä pienessä huoneessa, meitä lapsia taisi olla 6. Leikittiin usein kotia. Pihalla leikittiin peiliä ja väriä. Käytiin kaksi kertaa viikossa seurakunnan kerhossa, inhosin sitä koska piti rukoilla. Seinällä oli iso jeesustaulu. Käytiin myös naapurissa toisen pph:n luona, heillä oli eteisessä valtava määrä koreja täynnä pipoja sun muita.

Sadepäivinä saatiin katsoa videoita. Suu pestiin saippualla, jos kiroili. Ryystin joskus kaakaota ja pph kielsi sen ankarasti. En muista syöneeni siellä koskaan ruokaa, mutta kai siellä sentään syötiinkin :D en myöskään muista, että pph olisi leikkinyt kanssamme. Me lapset oltiin aina keskenämme lastenhuoneessa.