Mies ei halua puhua kanssani, eikä sillä ole edes halua riidellä enää. Kuinka kauan tällainen avioliitto voi vielä kestää?

Vierailija kirjoitti:

Miehet? Montako sulla niitä on?

;D

Lähde! Ei mitään syytä jäädä tuollaiseen avioliittoon. 

Vierailija kirjoitti:

Miehet lähtevät konkreettisesti yleensä vasta, kun on uusi katsottuna. Suhdehan teillä on jo ohi.

Tämä, aina. Eksäni oli etäinen ja kylmä suunnilleen vuoden päivät, ei halunnut puhua ongelmista, murahteli vaan että ei hänellä mikään ole, lakkaa kyselemästä ja vatvomasta. Sitten yksi päivä ilmoitti että se on loppu nyt, ei ole motia. Someen ilmaantui yhteiskuvia uuden naisen kanssa samana viikonloppuna, kun muutin pois. 

Kun mikään ei muutu, ihminen turtuu, eikä enää välitä mistään. Tilanne kestää tasan niin kauan, kuin mies löytää toisen tai sinä pistät lusikat jakoon.

Vierailija kirjoitti:

Riitaisa vaimo pitääkin istuttaa muurahaiskekoon perse paljaana. Vanha suomalainen konsti parisuhteen paikkaukseen.

 

Mikä se vaimo on.

Mikä mikä pullukka siellä nyt haluais riitaa? Eikö voi olla normaalisti? 

Niin kauan kunnes jompikumpi lopettaa liiton.

Avioliittoja on monenlaisia.

Heh, se on kyllä sääli jos mies ei jaksa ap:n kanssa riidellä. Ei liene ihme mikä on miehen vetänyt hiljaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli kymmenen avioliittovuoden jälkeen myös ex-mieheni alkoi lopettaa puhumisen ja riitelyn.

Sama täällä. Viimeiset 5v olivat aika hiljaisia. Ei riitelyä, ei draamaa. Sitten eroilmoitus. 17v yhdessä ja se loppui, kun tunteet olivat loppuneet.

Niinpä

Kyllä se hiljaisuus tarkoittaa, ettei koe enää puhumisesta olevan hyötyä. Eikä riitelystä. Kun tarpeeksi monta kertaa pettyy niin sitten antaa vain olla. Ei välitä enää, koska mikään ei johda mihinkään. Voitte erota tai jurottaa yhdessä. Nuo ovat ne normaalit vaihtoehdot. Se, että joku ihme tapahtuisi, ja kasvaisitte molemmat ihmisinä ja löytäisitte uudestaan toisenne, olisi tosiaankin ihme. Mutta onhan sekin mahdollista. 

Ihan oma vika jos tuohon jää. Se uhriutuminen pitää lopettaa ja ottaa vastuu omasta elämästä. Olisinpa minäkin uskaltanut tehdä sen aiemmin. Tein sen vasta, kun vanha ystäväni ilmaantui elämääni uudelleen ja ravisteli minut hereille. Tajusin, että olin muuttunut eläväksi kuolleeksi.