Vaimoni on alkanut lihomaan. Miten huomautan kauniisti ?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä tietysti (onko täällä enää muita aloituksia lainkaan) mutta noin yleisempänä ilmiönä: mikä täytisen tarve joillakin on informoida ihmisiä heidän ulkomuodostaan? Luulevatko he, että lihonut ihminen ei itse TIEDÄ olevansa lihonut, tai lihava ihminen olevansa lihava? Mitä se vaikuttaa, että kerrotaan tämä asianosaiselle?
Pitää alkaa kouluttaa miehiä kertomalla mielipide heidän ulkonäöstään ja perseestä roikkuvista vauvanpöksyistään. Miehet näyttää siltä kuin kävelisivät vaipat täynnä.
Liian vähän miehiä tapetaan parisuhderiidoissa.
Naiset vois olla aloitteellisempia.
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä tietysti (onko täällä enää muita aloituksia lainkaan) mutta noin yleisempänä ilmiönä: mikä täytisen tarve joillakin on informoida ihmisiä heidän ulkomuodostaan? Luulevatko he, että lihonut ihminen ei itse TIEDÄ olevansa lihonut, tai lihava ihminen olevansa lihava? Mitä se vaikuttaa, että kerrotaan tämä asianosaiselle?
Onko sinun mielestäsi parempi juttu sitten lakata pikkuhiljaa haluamasta puolisoaan, erkaantua ja erota?
Lihavuudessa ei ole kyse pelkästään ulkomuodosta, vaan myös terveydestä. Puolisoiden kuuluu myös huolehtia toisistaan.
Kyllä tällaisesta täytyy voida nätisti sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä tietysti (onko täällä enää muita aloituksia lainkaan) mutta noin yleisempänä ilmiönä: mikä täytisen tarve joillakin on informoida ihmisiä heidän ulkomuodostaan? Luulevatko he, että lihonut ihminen ei itse TIEDÄ olevansa lihonut, tai lihava ihminen olevansa lihava? Mitä se vaikuttaa, että kerrotaan tämä asianosaiselle?
Pitää alkaa kouluttaa miehiä kertomalla mielipide heidän ulkonäöstään ja perseestä roikkuvista vauvanpöksyistään. Miehet näyttää siltä kuin kävelisivät vaipat täynnä.
No eivätkö naiset muka sano? Aika moni sanoo esimerkiksi, että olisiko aika ostaa uusia, istuvampia housuja? Jos siis sattuu häiritsemään.
Et mene mukaan tähän niin muodikkaaseen toisen kontrolloimisen ja arvostelun kakkapäisyyteen, vaan annat hänen olla ja rakastat häntä sinä mikä hän on. Elämä muuttaa ihmisiä, kukaan ei ole laiha nuori sileä nukke ikuisesti. Ellet kestä realismia ja elämän etenemistä, eroa hänestä, älä rupea kiusaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä tietysti (onko täällä enää muita aloituksia lainkaan) mutta noin yleisempänä ilmiönä: mikä täytisen tarve joillakin on informoida ihmisiä heidän ulkomuodostaan? Luulevatko he, että lihonut ihminen ei itse TIEDÄ olevansa lihonut, tai lihava ihminen olevansa lihava? Mitä se vaikuttaa, että kerrotaan tämä asianosaiselle?
Onko sinun mielestäsi parempi juttu sitten lakata pikkuhiljaa haluamasta puolisoaan, erkaantua ja erota?
Lihavuudessa ei ole kyse pelkästään ulkomuodosta, vaan myös terveydestä. Puolisoiden kuuluu myös huolehtia toisistaan.
Kyllä tällaisesta täytyy voida nätisti sanoa.
Sanomalla ei kilot katoa. Kuten jo neuvottiin, huolehdi sinä ruokajutut ja lapset.
Tulet huomaamaan, että sinä lihot ja vaimo laihtuu. Stressi.
Muutokset ulkonäössä kuuluvat elämään, toisen ei tarvitse olla hoikka sinua varten. Jos puolisosi itse haluaa muutosta, yritä tukea häntä. Jos teillä on lapsia huolehdi, että puolisosi saa omaa aikaa liikkumiseen ja kunnon yöunet säännöllisesti. Laittakaa yhdessä terveellistä ruokaa, jättäkää herkut ja alkoholi kauppaan.
Miksi tämä keskustelu saa täällä olla???? Minä olen yrittänyt kertoa teille miten laihdutin vaimoni ja lapset mutta eiku poistuu heti! Tämäkin aloitus pitää poistaa.
Paskankaan väliä sun haluilla. Vaimo on nenettänyt halunsa sinuun ajat sitten ja on pelkästään iloinen, ettet söhi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta oli mukavan avointa ja rehellistä, kun mieheni otti minun kiloni puheeksi. Ja ajattelin, että tämä on hyvä hetki nostaa esiin vastavuoroisesti ne epäkohdat, jotka minua haittavaat miehen ulkonäössä ja hygieniassa. Mutta mies suuttui. Näköjään vaikea keskustelunaihe
Kai se riippuu siitä, miten asiat ottaa puheeksi. Jos sinä sanot, että kiitos tiedosta, mutta mitenkäs sinun hygieniasi jne, niin se saattaa kuulostaa siltä, että yrität väistää alkuperäisen aiheen syyttämällä häntä jostain muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et huomauta.
Alat itse tekemään suurimman osan ruoasta ja käyt kaupassa. Et tuo herkkuja ja teet terveellistä ruokaa.
Pyydät mukaan lenkille, ehdotat että kokeilette yhdessä jotain uutta urheiluharrastusta.
Ehdotat lomamatkoiksi urheilulomia, esimerkiksi patikointia, ja järjestät ne.
Huomaavainen pitää olla, mutta tämä on jo holhoamista. Kyllä laihduttamisen päätöksen tulee lähteä ihmisestä itsestään.
Mutta entä jos ei ole huomaavinaan itse, eikä näe tilanteessa mitään erikoista, muutoksen tarvetta?
Mua huvitti ja ällistytti miehen reaktio, kun totesin että olin mielestäni lihonut ja meinaan laihduttaa. Hän sanoi ihmeissään, että ei ole hänen mielestään tarvetta koska et sinä kyllä minun mielestäni ole lihonut.
Minä sanoin, että en laihdutakaan hänen vuokseen vaan itseni vuoksi.
Vai että ei ole tarvetta? Sehän on täysin minun päätettävissäni oleva asia.
Minun mieheni huomautti minulle aikanaan että olen alkanut lihoa. Suutuin. Mutta en tehnyt mitään sen eteen.
20 kg tuli että heilahti kun täytin 30 ->. Olisi pitänyt vaan uskoa ja heti laihduttaa. Nyt on vaikeaa.
kyllä siitä voi sanoa. Kauniisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä tietysti (onko täällä enää muita aloituksia lainkaan) mutta noin yleisempänä ilmiönä: mikä täytisen tarve joillakin on informoida ihmisiä heidän ulkomuodostaan? Luulevatko he, että lihonut ihminen ei itse TIEDÄ olevansa lihonut, tai lihava ihminen olevansa lihava? Mitä se vaikuttaa, että kerrotaan tämä asianosaiselle?
Aasian maissa kuten Japanissa huomautellaan. Siellä on melko vähän lihavia ihmisiä. Kun japanilainen matkustaa länsimaihin he usein lihoo ja laihtuvat kun muuttavat takaisin. Kertovat että lännessä on helppo olla lihava, toisin kuin Japanissa.
Japanissa ruoka on myös paljon terveellisempää, rahaa syödä hyvin. Pitkäikäisimmät ihmiset jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et huomauta.
Alat itse tekemään suurimman osan ruoasta ja käyt kaupassa. Et tuo herkkuja ja teet terveellistä ruokaa.
Pyydät mukaan lenkille, ehdotat että kokeilette yhdessä jotain uutta urheiluharrastusta.
Ehdotat lomamatkoiksi urheilulomia, esimerkiksi patikointia, ja järjestät ne.
Huomaavainen pitää olla, mutta tämä on jo holhoamista. Kyllä laihduttamisen päätöksen tulee lähteä ihmisestä itsestään.
Mutta entä jos ei ole huomaavinaan itse, eikä näe tilanteessa mitään erikoista, muutoksen tarvetta?
Erikoista? Kuinka paljon hän on oikein lihonut? Puhutaanko kymmenistä kiloista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et huomauta.
Alat itse tekemään suurimman osan ruoasta ja käyt kaupassa. Et tuo herkkuja ja teet terveellistä ruokaa.
Pyydät mukaan lenkille, ehdotat että kokeilette yhdessä jotain uutta urheiluharrastusta.
Ehdotat lomamatkoiksi urheilulomia, esimerkiksi patikointia, ja järjestät ne.
Huomaavainen pitää olla, mutta tämä on jo holhoamista. Kyllä laihduttamisen päätöksen tulee lähteä ihmisestä itsestään.
Mutta entä jos ei ole huomaavinaan itse, eikä näe tilanteessa mitään erikoista, muutoksen tarvetta?
Erikoista? Kuinka paljon hän on oikein lihonut? Puhutaanko kymmenistä kiloista?
En tiedä, en ole ap, minulla ei ole lihonutta vaimoa. Ihan yleisellä tasolla, keneenkään varsinaisesti yksilötasolla puuttumatta moista ajattelin.
Kysyin tätä mun mieheltä ja aikoi sanoa suoraan jos lihon. Miten muuten se pitäisi kertoa ? Olen aina arvostanut ihmisiä jotka osaavat sanoa asiat niinkuin ne on.
Naiselle ! En ole itsetuhoinen...