Sinkkuvanhempi: Miten toivot tulevan kumppanisi osallistuvan lapsesi kuluihin taloudellisesti?
Kysymykseni on osoitettu sinkkuvanhemmille, joilla on kotona asuvia alaikäisiä lapsia:
Jos alat seurustella ja jos muutat avoliittoon, kuinka paljon toivot tulevan kumppanisi satsaavan taloudellisesti sinun omien lastesi kuluihin? Toivotko, että uusi kumppani alkaa maksella sun lapsen juttuja ja esim. ruokakuluja? Entä, jos menette vaikka kesälomareissulle, niin toivotko, että hän maksaa sun lapselle esim. ravintolassa ja pääsylippuja jne?
Eräs nainen kertoi, että hänellä on kaksi miespuolista lapsetonta kaveria, jotka ovat asuneet yhdessä naisen kanssa, jolla on lapsi. Toinen muutti yhteen naisen kanssa, jolla oli yksi lapsi ja mies joutui kumppanin pyynnöstä maksamaan asunnosta puolet vuokrasta, vaikka siinä asui myös naisen lapsi eli loogisesti olisi voinut ajatella, että miehen tehtävä on maksaa 1/3 vuokrasta. Nainen oli perustellut sitä sillä, että "tässä ollaan yhtä perhettä". Sitten se toinen mies oli ottanut tyttöystävän ja tämän lapsen omistusasuntoonsa asumaan ja oli ehdottanut, että voiko tyttöystävä maksaa 200€ yhtiövastikkeen, niin hän maksaa kaikki muut vesi-/sähkölaskut. Tämä ei naiselle käynyt ja nainen sanoi, että hän ei maksa asumisestaan mitään.
Mun lapsettomalla miessukulaisella on vaimo ja kaksi isoa bonuslasta ja he ostivat ison omistusasunnon, jossa sukulaisellani on omistussuhde 75% ja vaimolla 25%. Miestä kyrsii se, kun hän joutuu aina maksamaan kaikki laskut ja ruokakaupassakin on hänen tehtävä aina maksaa, joten hänelle tulee tunne, että hän elättää toisten ihmisten lapsia.
Kommentit (28)
Jos nainen on taloudellisesti hyvässä asemassa, hän voi jopa kasvattaa/adoptoida muutaman lapsen.
Enpä kyllä miehenä ikimaailmassa elättäis toisen miehen lapsia. En ikiä seurustelisi naisen kanssa kenellä on lapsia
saa myös kommentoida, jos olet joskus olet seurustellut henkilön kanssa, jolla on alaikäisiä lapsia.
ap
Vierailija kirjoitti:
Enpä kyllä miehenä ikimaailmassa elättäis toisen miehen lapsia. En ikiä seurustelisi naisen kanssa kenellä on lapsia
Miksi?
En odota toisen osallistuvan minun lasten elätykseen millään tavoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä kyllä miehenä ikimaailmassa elättäis toisen miehen lapsia. En ikiä seurustelisi naisen kanssa kenellä on lapsia
Miksi?
Mitä ihmettä? No en ole aisankannattaja ja ei kiinnosta millään tavalla toisten miesten lapset.
Meillä ei erotella euroja eikä lapsia eli ei ole minun ja miehen rahoja, eikä minun ja miehen lapsia. Olemme valinneet olla ME.
Ei ongelmaa, kun pariutuminen lisääntyneen kanssa on aivan mahdoton ajatuskin.
Nämä uusio viritykset ovat jo ajatuksenakin mahdottomia, mitä enemmän lapsia, sitä enemmän sanomista ja aina nousee tämä kustannus asia esille, jos ei heti, niin alku huuman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ongelmaa, kun pariutuminen lisääntyneen kanssa on aivan mahdoton ajatuskin.
Tämä. Mielummin vedän käteen kotona kuin sekaannun yh-mutsiin
Vierailija kirjoitti:
Enpä kyllä miehenä ikimaailmassa elättäis toisen miehen lapsia. En ikiä seurustelisi naisen kanssa kenellä on lapsia
Mä ainakin kohtelisin ja elättäisin heitä ihan niinkuin olisivat omiani. Niitä kun ei ole. Toivoisin tosin, että jonain päivänä kun olen vanha, he kohtelisivat minua, ihan kuin olisin heidän isänsä.
Nämä on jokaisen parin keskenään sovittavia asioita. Ja mielellään etukäteen ennen yhteen muuttoa. Itse en edes virallisesti muuta miesystäväni luo, niin kauan kuin hänen lapsensa asuvat siellä. Katsotaan sitten kun ovat omillaan.
Ruokakuluista en alkaisi nillittää ja maksaisin esimerkiksi ravintolassa lastenkin ruuat, varsinkin jos olen itse heidät sinne kutsunut. En myöskään sähkölaskua tai nettilaskua alkaisi jakamaan päänuppien mukaan, ne kun tulee muutenkin.
Mutta perhelomista, asumisesta ja muista kiinteistä kuluista haluaisin lapsen vanhemman maksavan lasten osuuden. Lisäksi oletan hänen itse maksavan lastensa harrastukset, puhelimet, vaatteet yms. saahan hän kaikki elarit ja lapsilisät sitä varten.
Semmonen sopiva kompromissi, jossa ihan joka juoksevaa kulua ei tarvitse laskimen kanssa alkaa jakamaan.
Olen adoptoimani kilpikonnan isä ja toivon kumppanilta noin 5 euron panostusta joka kuukausi.
Asuminen ja ruokakulut puoliksi, koska se on mielestäni osa sitä arjen jakamista mikä yhteiseloon kuuluu. Varsinaisista lapsen kuluista (vaatteet, harrastukset ym.) vastaisin tietysti itse.
Mulla on kaksi lasta vuoroviikoin ja nykyisellä miehelläni on yksi, myös vuoroviikoin. Maksamme yhteiset kulut puoliksi ja molemmat maksavat lastensa kulut puoliksi toisen vanhemman kanssa.
Emme laske senttejä, emmekä esimerkiksi syynää juustopaketteja tai leipäpaloja, että kuka söi ja mitä söi ja paljonko söi.
Vierailija kirjoitti:
Asuminen ja ruokakulut puoliksi, koska se on mielestäni osa sitä arjen jakamista mikä yhteiseloon kuuluu. Varsinaisista lapsen kuluista (vaatteet, harrastukset ym.) vastaisin tietysti itse.
Eikö tuo ole epätasa-arvoista, jos vaikka sinulla on yksi 6-vuotias lapsi ja miehellä 16-vuotiaat kaksospojat, ja kaikilla lapsilla omat huoneet? Ja tuon ikäiset teinipojat syövät kuin hevoset, eli sä joutuisit maksamaan toisten ihmisten lasten ruokakuluja? Tulisi halvemmaksi asua kahdestaan oman lapsesi kanssa.
up