Ratkaisuja yhteiskunnan isoihin ongelmiin
Tuli mieleen tuosta päiväkotiketjusta, että millaisia yksinkertaisia ja selkeitä ratkaisuja teillä olisi yhteiskunnan isoihin ongelmiin - Suomen velkaantuminen, sosiaali- ja terveysalan ongelmat, hyvinvointialueet, työttömyys...?
Ei pitkiä vastauksia tai väittelyä, vaan selkeä esitys, perustelu sille, peukuttaa tietysti voi ylös ja alas.
Minä aloitan:
Yli 60-vuotiaille pitäisi olla vanhusneuvola, joka toimisi samaan tapaan kuin lasten neuvola. Vanhuspalvelut olisivat keskitetysti siellä, säännöllisissä tarkastuksissa sairaudet huomattaisiin ajoissa, influenssarokotukset yms hoidettaisiin täällä, voitaisiin järjestää elintapaohjausta, sairaalan ja erikoislääkärien palveluihin ohjattaisiin sujuvasti vanhusneuvolan kautta.
Vanhukset kuormittavat paljon terveyskeskuksia ja siksi muut eivät saa aikoja ja terveyskeskukset ovat tukossa. Vanhusneuvola olisi hyvä ratkaisu siihen.
Kommentit (8)
Eläkeikä 70 vuoteen ja sen jälkeen syntymäpäivälahjaksi syanidikakku.
Maahan tarvitaan osaajia oikeisiin töihin. Ei loisivia sossupummeja. Kielitaito vaatimus on oltava ehdoton!
no selvä: aloitetaan massakarkoitukset heti, karsitaan julkiselta sektorilta kaikki turha ja ulkomaille ei penniäkään, ennenkuin ollaan velattomia, eli virkamiehet ja annetaan markkinoiden hoitaa loput. näin helppoa se on. elon muski voisi auditoida valtion rahankäytön, ja kaikki vedättäjät linnaan loppuiäkseen. olisi meinaan melkoisesti poliitikkoja lusimassa...
Työviikko 7-päivää
Työpäivä 12 tuntia 1 ruokatauko 30min
Työpakko
Työvalvojat
Työkoulutus
Jos nämä ei silti toimi niin
Eutanasia
Vanhoille ja sairaille jne matalan kynnyksen avustajia osittain valtion tukemana että voi järjestää palvelun kohtuuhintaisesti. Tämä vaatisi kyllä suojaosuuden palauttamisen koska avustajan työtunnit jäävät usein vähäisiksi, mutta tukisi asiakkaiden elämänlaatua ja itsenäistä asumista, ja sopisi monille työttömille lisäten kaikkien osapuolten sosiaalisuutta ja aktiivisuutta, hyvää työkokemusta olisi nuorillekin.
Vanhusten hoidossa olisi palattava vanhaan systeemiin, jossa kotisairaanhoito ja kotipalvelut on eriytetty. Moni vanhus pärjäisi kotona sillä, että korkeintaan hoiva-avustajan koulutuksen saanut ihminen kävisi kaupassa, juttelisi mukavia, katsoisi että lääkkeet on otettu, siivoaisi enimpiä, ripustaisi pyykit kuivumaan ja veisi ulos kävelylenkille.
Kotisairaanhoidossa eli kotisairaalassa työskentelisivät sairaanhoitajat ja lähihoitajat, ja he tekisivät esim. haavanhoidot, suonensisäiset lääkehoidot, palliatiivisen hoidon ja kotisaattohoidon.
Selkeä työnjako, parantaisi vanhusten oloa kotona, säästäisi rahaa kun ei tulisi sitä rumbaa kun vanhuksia kyyditään erikoissairaanhoitoon sairaalaan ja takaisin eikä kaikille puuronkeittäjille ja jalkojen rasvaajille tarvitsisi maksaa lähihoitajan tai sairaanhoitajan palkkaa - minusta koulutettujen ammattilaisten ammattitaito menee nyt osittain hukkaan, kun heille on kotihoidossa laitettu kaikenlaista kodinhoidollista työtäkin.
Ammattikouluilta on niistetty rahat viime vuosina. Opetuksen taso on suoraan sanottuna luokattoman huono monessa koulussa. Pääsykokeita ei järjestetä, vaan esimerkiksi lähihoitajiksi pääsee kuka vaan. Ajatus on, että oppiminen tapahtuu työpaikalla eikä koulussa. Arvatkaapa, onko siellä työpaikalla aikaa nykyään opettaa yhtään ketään?!
Ammattikouluihin pääsykokeet ainakin tietyille aloille ja takaisin malli, jossa koulussa opiskellaan päivittäin ja työharjoittelut sitten vain sen tukena ja lisänä.
Tiukempi maahanmuuttopolitiikka. Haluan, että Suomeen tullaan ensisijaisesti töihin. Kanadan ja Australian tapaan meillä pitäisi suosia kielitaitoisia, korkeakoulutettuja ja nuoria tulijoita. Ei ole oikein, että kielitaidottomia maahanmuuttajia työllistetään matalapalkka-aloille. Riski kaikenlaiseen hyväksikäyttöön ja yhteiskunnan jakautumiseen on olemassa.