Eriarvoisuus on elämän suola, miksi kaikki haluavat olla keskinkertaisia?

Tuntuu, että nykyään menestyminen on melkein rikos. Jos tienaat hyvin, olet ahne. Jos sijoitat, olet loinen. Jos ostat oman asunnon, olet etuoikeutettu.

Missä vaiheessa työn tekemisestä ja riskin ottamisesta tuli hävettävää?

Elämä ei ole mikään lautapeli, jossa kaikille jaetaan aluksi saman verran kolikoita. Yhteiskunta tarvitsee eriarvoisuutta se on merkki siitä, että jotkut yrittävät enemmän, ottavat riskejä ja tekevät päätöksiä, joita toiset eivät uskalla.

Olen kyllästynyt kuuntelemaan valitusta siitä, että kaikilla pitäisi olla samat mahdollisuudet. Mahdollisuudet ovat samat: koulutus on ilmainen, internet on kaikilla, ja jokainen voi perustaa yrityksen. Mutta ei, helpompi on syyttää järjestelmää kuin katsoa peiliin.

Jos joku haluaa istua TikTokissa ja toinen tekee 70-tuntisia viikkoja, niin arvaa kumpi pääsee elämässä pidemmälle? Se ei ole sortoa se on seuraus valinnoista.

Ehkä ongelma ei ole eriarvoisuus, vaan se, että liian moni haluaa tasa-arvoa ilman vastuuta.