Pelkkä peruskoulutus - miten olet pärjännyt elämässä
Itselläni ei ollut koulussa mikään huippusuoritus, jäin peruskouluun eikä jatko-opinnot kiinnostaneet. Alkuvuodet meni hanttihommissa kaikkea raksalta varastohommiin ja vähän sitä sun tätä.
Kolmikymppisenä päätin kuitenkin kokeilla omia siipiäni ja perustin yrityksen. Nyt 50-vuotiaana teen noin 10 miljoonan liikevaihtoa vuodessa.
Ei ollut helppoa tie, mutta jotenkin se oma into ja yrittäminen vei eteenpäin, vaikka paperit ei hyllyssä painaneet.
Miten te muut, joilla on pelkkä peruskoulu?
Oletteko pärjänneet, vai onko koulutuksen puute tullut vastaan elämässä tai töissä?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Perustin yrityksen vuonna 2008. Liikevaihtoa tänä päivänä noin 6 miljoonaa euroa. Velaton erillistalo Espoossa ja velaton loma-asunto Espanjassa . Autona käytetty Porsche .
kaikki tämä on vaatinut pitkää päivää ja välillä hulluakin riskiä bisneksissä . Eläkepäivät tulen viettämään Espanjassa .
m48
Te yrityksen perustaneet, työelämässä ansioituneet ette kerro millä alalla yrityksenne toimii. Ainakin minua tämä kiinnostaa kovastikin.
Itse olen pelkän peruskoulun käynyt ja työelämässä ollut 16 v asti. Naimisissa olen ollut kaksi kertaa, kerran korkeakoulutetun kanssa ja nyt lähihoitajan kanssa. Hyvin koulutettu vaimo oli hyvin laiska, ei tehnyt juuri mitään kotitöitä. Hän oli hyvin tunneköyhä ja kylmä ihminen. Nykyinen vaimoni on ihan päinvastainen. Olen miettinyt miksi hyvin koulutetut naiset ovat enemmän sinkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä peruskoulu. Siivoustyöhön, yli 30 vuotiaana opiskelin laitoshuoltajaksi, vakkarityö sairaalassa. Hyvät tulot nyt,talolainaa makselen. Odotan innolla, kun meinaan hakea 63 vuotiaana uraeläkettä. Talo on siihen mennessä maksettu. Jos ei uraeläkettä heru,saikulla olemallakin saa rahaa.
Uraelökettö ei ole olemassakaan.
Itse olen käynyt niin AMK:n kuin yliopisto-opiskelutkin, mutta lapsuuden tuttua olen seurannut somessa, hän kun lopetti opinnot peruskouluun. Aloitti joitakin kursseja, mutta lopetti ne kesken. Hän haaveili rikkaasta miehestä ja sai ensimmäisen lapsen 17-vuotiaana duunarin kanssa, joka teki töitä liki 24/7. Muksun ollessa alle kouluikäinen tämä nainen erosi ja lopetti kotipaikkakunnallamme käymisen kokonaan, joten en häntä enää sittemmin nähnyt.
Kuitenkin yhteisten tuttujen kautta tiedän, että hän on ollut ainakin kolmesti naimisissa, saanut jokaiseen liittoon lapsen tai kaksi, ja on nyt reilut 50-vuotiaana omassa kotikylässään aktiivinen politiikassa, mutta elää yhteiskunnan tuilla (tämän on kertonut avoimesti somessa) eikä ole ollut nuoruusvuosien satunnaisia kaupan kassa - tms. duuneja lukuunottamatta töissä. Hänellä on kai joku diagnoosi, joka mahdollistaa sairauseläkkeen, mutta somen mukaan hän on hyvinkin jaksava ja kykenevä - pystyy kuitenkin kaikkiin kotitilansa fyysisiin töihin....
Tunnen siis tämän naisen lapsuudenkodin ja tiedän, ettei sieltä ole isoja perintöjä tulossa.
Jos ei syystä tai toisesta hanki koulutusta, niin eiköhän yrittäjyys ole se paras vaihtoehto hankkia mammonaa. Jos ei edes pääse "rikkaisiin naimisiin" :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä peruskoulu. Siivoustyöhön, yli 30 vuotiaana opiskelin laitoshuoltajaksi, vakkarityö sairaalassa. Hyvät tulot nyt,talolainaa makselen. Odotan innolla, kun meinaan hakea 63 vuotiaana uraeläkettä. Talo on siihen mennessä maksettu. Jos ei uraeläkettä heru,saikulla olemallakin saa rahaa.
Uraelökettö ei ole olemassakaan.
Miksei olisi? Kyllä vaan on. Laita nettiin hakusana uraeläke. Mut en tiiä onko sit enää kun olen 63v.
Sain työkyvyttömyyseläkeläisen paperit kolmekymppisenä. Teen projektiluontoisesti musiikkia, mut siitä ei kannata kertoa Kelalle. Nehän katsoo ammattilaiseksi, jos soittaa yhdenkin sävelen ja sen jälkeen oon lähtöpisteessä ilman ammattia tai töitä (vuosikausia toimeentulotuella). Eläkekin on saatu yläpäävian takia ni ei mihinkään oikeisiin töihin ole asiaa. On olemassa pieni mutta mahdollinen pimahdusvaara.
PUKKI TULEE KERTOO ILTALEHTI STEPALENKO
Hyvin. Varastossa teit työtä vuosia ja satuin tekemään sen verran hyviä sijoituspäätöksiä että pystyin lopettamaan työnteon alle 40 vuotiaana ja pääsin muuttamaan haluamaani maahan pysyvästi.
Varsinkin kunnon kännissä iskee se todellinen derealisaatioinen arroganssi, jolloin jankutetaan omaa (epätodellista) paremmuutta ja muiden (epätodellista) paskuutta. Äärimmäisen myötähävettävää :D