Lue keskustelun säännöt.
Onko yleistä, että vanhojen ihmisten kävely on huteraa/epävakaista?
04.10.2025 |
Olen 77-vuotias nainen ja kävelyni on joskus huojuvaa. Tasapainoni on huono.
Kommentit (30)
Osa ikääntyneistä naisista kokee myös enemmän lihasheikkoutta kuin toiset, loukkaantuivat siis myös helpommin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tasapainoa voi vielä vanhanakin parantaa? Siis vahvistamalla lihaksia, eihän se ole missään iässä ihan myöhäistä. Vanhemmiten lihasten kunnosta pitää pitää huolta ja mielellään käydä kuntosalilla, etteivät kaikki lihakset katoa. Lihasten kunnosta se huojuminen on kiinni. Jos ei ole lihaksia, jotka pitävät tasapainon yllä, on tasapaino huono.
Suosittelen monipuolista liikuntaa, erityisesti lihaskuntoharjoittelua. Jos ei ole juuri koskaan sellaista tehnyt, niin ehkä lääkärin kautta.
Kyllä se lihaskunnon kasvattaminen ja ylläpito kannattaa aloittaa jo ajoissa. Kun ihminen hallitsee kehonsa, silloin se hallitsee koko elämäänsä. Itse.
Jos on esim. nivelrikkoa polvissa, se voi aiheuttaa huojumista.
Vierailija kirjoitti:
Jo 5-kymppiset naiset vaappuvat kuin hanhet.
Minäkin vaapuin vielä muutama vuosi sitten, mutta kun sain tekonivelen lonkkaan, en vaapu enää. Sain tekonivelen "nuorena" siksi, että olin kuluttanut yliliikkuvat niveleni ennen aikojaan kovalla urheilemisella. Elämä on taas ihanaa kun pääsee liikkumaan kivutta ja täysillä.
Mistä löytää niin hyvä lääkäri, joka ymmärtää tutkia kokonaisuuden, eli onko raudanpuute, alhainen verenpaine, asentohuimaus, Menieren tauti, heikot lihakset vai muu?
Itse voi kyllä käydä laboratorioissa otattamassa rauta-arvoja, verenpainetta voi mitata ja asentohuimauksen hoitoa voi tehdä itsekin kotona. Lihaksia voi harjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tasapainoa voi vielä vanhanakin parantaa? Siis vahvistamalla lihaksia, eihän se ole missään iässä ihan myöhäistä. Vanhemmiten lihasten kunnosta pitää pitää huolta ja mielellään käydä kuntosalilla, etteivät kaikki lihakset katoa. Lihasten kunnosta se huojuminen on kiinni. Jos ei ole lihaksia, jotka pitävät tasapainon yllä, on tasapaino huono.
Suosittelen monipuolista liikuntaa, erityisesti lihaskuntoharjoittelua. Jos ei ole juuri koskaan sellaista tehnyt, niin ehkä lääkärin kautta.
Kyllä se lihaskunnon kasvattaminen ja ylläpito kannattaa aloittaa jo ajoissa. Kun ihminen hallitsee kehonsa, silloin se hallitsee koko elämäänsä. Itse.
Totta, mutta koskaan se ei ole liian myöhäistä.
Pyöräilijät voisi tajuta ton ja käyttää soittokelloa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyöräilijät voisi tajuta ton ja käyttää soittokelloa!
Toki, vaikka se voi säikäyttää ja suututtaakin. Kävelijöiden on syytä pysyä lähellä kevyen liikenteen väylän oikeaa reunaa ja opettaa siihen myös lapsensa, pienet pyöräilijät erityisesti, sillä vain pihalla saa pyöräillä miten tahtoo, ei tiellä. Älkää muutenkaan vallatko koko tien leveyttä ja jos rinnakkain kuljette niin katsokaa joskus taaksennekin!
On muuten älytöntä, että koirakon pitäisi muka kulkea kevyen liikenteen vasenta reunaa. Koiran voi hyvin opettaa kulkemaan myös omistajansa oikealla puolella, silloin se olisi edelleenkin "metsän" puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tasapainoa voi vielä vanhanakin parantaa? Siis vahvistamalla lihaksia, eihän se ole missään iässä ihan myöhäistä. Vanhemmiten lihasten kunnosta pitää pitää huolta ja mielellään käydä kuntosalilla, etteivät kaikki lihakset katoa. Lihasten kunnosta se huojuminen on kiinni. Jos ei ole lihaksia, jotka pitävät tasapainon yllä, on tasapaino huono.
Suosittelen monipuolista liikuntaa, erityisesti lihaskuntoharjoittelua. Jos ei ole juuri koskaan sellaista tehnyt, niin ehkä lääkärin kautta.
Kyllä se lihaskunnon kasvattaminen ja ylläpito kannattaa aloittaa jo ajoissa. Kun ihminen hallitsee kehonsa, silloin se hallitsee koko elämäänsä. Itse.
Missä iässä hyvänsä voi aloittaa.
Jos kunto on päässyt kovin huonoksi, pitää kysyä ohjeistusta lääkäriltä.
Mun äiti käyttää rollaattoria, niin olen nyt alkanut huomioimaan ihan eri tavalla ihmiset, jotka kulkevat rollaattorin kanssa. Välillä näkee ihan vimpan päälle pukeutuneita ja terveen ja virkeän näköisiä, skarppeja ihmisiä rollaattorin kanssa. Toisista näkee että vaivoja on. Se hutera kävely voi johtua niin monesta asiasta, ja kaikki ei näy ulospäin.